0

Päivähoitomaksujen korotukset, perumiset vai alentamiset?

Päivähoitoasia jäi keväällä auki ja se pitää käydä läpi nyt.

Tavoitteena on löytää päivähoitokysymykseen hyvä ratkaisu, joka kannustaa ottamaan työtä vastaan ja ottaa huomioon lapsiperheiden tilanteen. Hallituspuolueiden kesken pidetään neuvottelut ja sovitaan kokonaisuudesta, jonka keskeinen asia on työllistyminen ja sitä kautta talouskasvu ja palvelujen turvaaminen. Julkinen huutokauppa ei auta varmaan tässä yhtään.

Korotukset osuisivat Petteri Orpon (kok.) mukaan kipeästi keskituloisiin lapsiperheisiin:

”Sekin on näkökulma, minkä takia asia pitää arvioida. Kyse ei ole yksinomaan erityisen hyvätuloisten maksujen korotuksista, vaan ne osuisivat keskelle, mutta yhtään enempää en jatka huutokauppaa julkisesti.”

Tavoite on maksuton ja laadukas osittainen varhaiskasvatus eli noin 20 tuntia viikossa maksutonta varhaiskasvatusta. Laadukas varhaiskasvatus tukee lapsen kasvua ja kehitystä ja vähentää terveys- ja hyvinvointieroja eli on hyvin tärkeä asia, kun rakennamme toimivaa Suomea.

Päivähoitomaksujen alentaminen olisi askel maksuttoman varhaiskasvatuksensuuntaan. Päivähoitomaksuja pitää siis pikemminkin alentaa kuin korottaa. Kohtuullisella tasolla olevat päivähoitomaksut edesauttaisivat vanhempien, erityisesti naisten osallistumista työelämään.

Päivähoitomaksujen alentaminen nostamisen sijaan poistaa kannustinloukkoja ja edesauttaa työelämään siirtymistä. Tavoite on löytää ratkaisu, joka kannustaa ottamaan työtä vastaan.

Hyvinvointivaltio ja korkea työllisyys ovat pari. Tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että hyvinvointivaltion palvelut säilyvät, mutta se edellyttää sitä, että työkykyiset ja -haluiset ihmiset ovat töissä.

Päivähoitomaksujen korottamisella tavoiteltiin yli 50 miljoonan euron sääntöjä. Koska useat, erityisesti suuret kaupungit, eivät aio nostaa päivähoitomaksuja, ei tavoiteltu säästö toteudu.

Koska säästöjä ei näin saada, päivähoitomaksuja on turha korottaa. Päivähoitomaksujen korottaminen asettaa myös lapsiperheet eri puolella Suomea eriarvoiseen asemaan; toisissa kunnissa korotukset otetaan käyttöön, toisissa ei. Korotukset eivät koske vain hyvätuloisia vaan kohdistuvat vahvasti myös ihan tavalliseen, työtätekevään keskiluokkaan.

Tässä on muutakin minua huolestuttavaa. Jos olisin töissä monien äitien tapaan 20 tunnin työsopimuksella viikossa, saisin palkkaa kuukaudessa noin tonnin. Sunnuntailisäkorvauksilla palkka olisi vähän parempi, mutta kun työssäkäynnin kulut lasketaan, niin korotukselle ei todellakaan ole varaa.

Viikon kysymys

Lukitsetko ulko-ovesi?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...
Kommentoi kyselyä