Syrjäytymisen karu totuus

Ammattiopisto Sampon oppilaista noin 15 prosenttia joutuu/pääsee erityisopintoihin puutteellisten luku-, kirjoitus ja laskutaitojen vuoksi. Samaa on myös valtakunnallinen taso ministeri Grahn-Laasosen mukaan. Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa määrä on jopa 25 prosenttia.
Syyt peruskoulun käyneiden huonoon osaamiseen voivat liittyä lukihäiriöihin, ADHD:hen ja ympäristön/kodin vaikutuksiin. Suomalaisista 6—10 prosentilla on tutkimusten mukaan havaittu lukihäiriöitä, ja lisäksi tutkimuksissa on havaittu lukihäiriön olevan perinnöllistä.

Noin 7—8 prosenttia ammattikoululaisista jättää opinnot kesken eli noin puolet erityisopintomäärästä (kaikki eivät tule samasta ryhmästä, mutta valtaosa).
Sampossa tehdään opintojen alussa kartoitukset erityisopetuksen tarvitsijoiden seulomiseksi, mutta tämä on liian myöhäistä alkuperäisen syyn korjaamiseksi. Lukihäiriö voidaan todeta jo vauvaikäisenä, ja testit olisi riskiryhmille tehtävä jo varhaiskasvatuksen yhteydessä. Periytyvyys auttaa myös seulonnassa.

Koulupudokkaista tulee väkisinkin syrjäytymisvaarassa olevia. Tutkimusten mukaan yksi syrjäytynyt maksaa yhteiskunnalle 1,1—1,2 miljoonaa euroa ylimääräistä elinaikanaan. Jos koko ikäluokasta tuo 7,5 prosenttia syrjäytyisi, olisi lisätaakka vuosittain koko maassa lähes viisi miljardia euroa. Ei kerralla vuosikuluna, mutta vuosittainen lisäys nostaa jatkuvasti painetta.
Syrjäytymisen on todettu ”periytyvän”, mutta onkohan todellinen syy näissä esittämissäni asioissa. Peruskoulun kaikki opinnot jäävät retuperälle, ellei puututa ajoissa oikeisiin syihin ja tehdä korjaavia toimia ajoissa.
Hyviä hoito- ja korjausmenetelmiä on kehitetty ja ne on otettava käyttöön myös Lappeenrannassa. Jos toimenpiteet vaativat lisäsatsauksia, niihin on oltava valmius.

Kirjoittaja on kuntavaaliehdokas (ps.).

Viikon kysymys

Teetkö ylitöitä?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...
Kommentoi kyselyä