Oppivelvollisuuden laajentaminen vähentäisi nuorten syrjäytymistä

Lähes 20 prosenttia 20—24-vuotiaista on vailla peruskoulun jälkeistä koulutusta ja tutkintoa. Heistä lähes joka toinen on kokonaan koulutuksen ja työelämän ulkopuolella.
Viime hallituskaudella tähän kehitykseen puututtiin muun muassa nuorisotakuun avulla. Tavoitteena oli, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle turvataan koulutus-, työpaja- tai työpaikka kolmen kuukauden sisällä.
Nuorisotakuu käynnistyi ja pääsi hyvään alkuun, valitettavasti nykyinen hallitus lopetti toiminnan käytännössä kokonaan.
Nyt saatujen selvitysten perusteella nuorten työttömyys on kasvanut sekä yhteiskunnan ulkopuolelle jääneiden nuorten määrä on lisääntynyt. Suunta on väärä ja tähän on puututtava entistä vahvemmin.
 
Vaikuttavin yksittäinen toimenpide olisi taata näiden nuorten koulunkäynti nostamalla oppivelvollisuusikää täysi-ikäisyyteen saakka. Tämä lisäisi myös valtion ja kuntien velvollisuutta ja vastuuta järjestää koulutus jokaiselle nuorelle.
16-vuotiaiden nuorten mahdollisuudet työllistyä ovat vaikeat, armeijaankaan he eivät vielä pääse.
Kansainväliset esimerkit ovat yksiselitteisiä. Oppivelvollisuuden pidentäminen kohti täysi-ikäisyyttä on vähentänyt nuorisotyöttömyyttä, parantanut nuorten tuloja ja ehkäissyt syrjäytymistä.
Muiden maiden esimerkit osoittavat myös oppivelvollisuuden vähentävän keskeyttämisiä ja koulupudokkuutta voimakkaasti.
 
Pitkällä aikavälillä oppivelvollisuusiän nosto maksaa itsensä monin kerroin takaisin, kun työllisyys kohoaa ja syrjäytymisen kierteet katkeavat.
Ennen kaikkea voittajia ovat kuitenkin nuoret, jotka saavat aloittaa aikuisen elämänsä paremmilla työllistymismahdollisuuksilla ja toimeentulolla syrjäytymisen sijaan. Rahaa meillä tähän on, mutta onko tahtoa?
 

Kirjoittaja on kuntavaaliehdokas (sd.).

Viikon kysymys

Onko jätteiden lajittelu tehty kyllin helpoksi?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...
Kommentoi kyselyä