Reino Jauho johti 13-vuotiaana evakkomatkaa Huittisiin, palatessa odottivat kraatereita täynnä olevat pellot

Reino Jauho, 86, syntyi, kuten monet lapset 1900-luvun alkupuolella, oman pihan saunassa Karhulassa. Yhteensä perheessä oli lapsia seitsemän.
Jauho lähti liikkeelle varhain, eikä vauhti ole sen jälkeen pysähtynyt.
Sota-aikaan Jauho menetti kaksi vanhempaa veljeään, toisen talvi- ja toisen jatkosodassa.
— Kävin ruumishuoneella talvisodassa kaatunutta veljeä katsomassa. Silitin hiljaa hänen päätään. Sirpaleen jättämää isoa haavaa otsassa ei ollut peitetty.
Talvisodan syttyessä Jauho oli vasta kahdeksanvuotias, joten sotimaan hän ei joutunut. Sotilaspoikaunivormuakaan Jauho ei saanut, vain lakin. Rintamalla taistelevien isoveljiensä kautta Jauho sai tuntumaa sotilaiden arkeen.
Jauhojen ensikosketus evakoihin syntyi kesällä 1940. Heidän maatilalleen majoittui viisi perhettä Nuijamaalta ja kuusi amerikansuomalaista vapaaehtoista sotilasta, jotka tosin olivat myöhästyneet talvisodasta.
Ensimmäisen kerran Jauho perheineen lähti evakkoon vuonna 1941. Tuolloin matka suuntautui Jaalaan.
Juhannusaattona 1944 13-vuotias sotilaspoika sai tärkeän tehtävän. Hänen oli tiedotettava alueen eri kylissä, mihin aikaan mikäkin kylä tuolloin tyhjennettiin, eli millä kellonlyömällä ihmisten tuli lähteä evakkoon.
Jauho itse lähti mummonsa ja nuoremman siskonsa kanssa hevoskärryillä kohti Huittisia. Matka kesti kolme viikkoa. Äiti ja muut sisarukset sekä perheen lehmät olivat menneet jo junalla aiemmin.
— Ensin tuli hevonen, sitten sen perässä kärry, ja sitten vielä kiesitkin, Jauho sanoo.
Kolmen kuukauden kuluttua Jauhot saivat palata kotiinsa. Heidän hevosensa villiintyi junasta päästyään ja laukkasi Jauho selässään koko kahdeksan kilometrin matkan kotiin.

Lue lisää 30.11. ilmestyneestä Joutseno-lehdestä.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Viikon kysymys

Saako toritoiminnan ulkoistaa?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...
Kommentoi kyselyä