Pääkirjoitus: Alkanut vuosi muistuttaa sodista ja rajanvedosta

Suomen itsenäisyyden juhlavuosi on päättynyt, mutta uusi vuosi toi muita merkkivuosia. Sata vuotta sitten tunnelma kiristyi Joutsenossakin jo joulukuussa. Ideologiset ristiriidat kehittyivät konfliktiksi. Tammikuussa 1918 perustettiin Joutsenossa punakaarti, ja helmikuun alun kahakoiden jälkeen alkoivat muodostua valkoisten ja punaisten rintamalinjat.
Tapahtumista kertoo Joutsenon kotiseutuyhdistyksen vuonna 1992 julkaisema kirja Kansalaissota Joutsenossa. Kirjoittaja Pertti Vuori työryhmineen suunnittelee siitä parhaillaan päivitettyä laitosta, sillä vuosien kuluessa aineistoa on kertynyt lisää.
Toiset pyöreät vuodet voi laskea ajalta jatkosodan jälkeen, 70 vuoden takaa. Vuonna 1948 perustettiin Imatran kauppala. Sitä varten irrotettiin pieniä osia Joutsenon kunnasta, samoin kuin Jääskestä ja Ruokolahdesta, ja vastineeksi luovuttajat saivat osia murusiksi kutistuneesta Jääskestä. Jääsken kunta menetti sodan jälkeen 85 prosenttia maa-alastaan, ja sen myötä kuntakeskuksen sekä teollisuus- ja voimalaitoksia. Suomen puolelle siitä jäi ainoastaan viisi kylää.
Kolmas merkkivuosi on tuorein, kymmenen vuoden takaa. Vuonna 2008 Joutseno oli viimeistä vuotta itsenäinen kaupunki ennen sen liittämistä osaksi Lappeenrantaa. Keskustelu tuon kuntaliitoksen tarpeellisuudesta ei tunnu vieläkään laantuneen.
Vanhoja on hyvä muistaa, jotta tietäisi, mistä on tullut. Siten eteenpäin navigointi ehkä hieman helpottuu. Koska jälkiviisaudesta ei ole mihinkään, parasta on ottaa se oppi, jonka historia tarjoaa. Sadan vuoden takainen kansalaissota näytti, mihin mielipiteiden kärjistyminen voi johtaa. Tämän ymmärtäminen on ajankohtaista tänäkin päivänä.

Viikon kysymys

Onko jätteiden lajittelu tehty kyllin helpoksi?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...
Kommentoi kyselyä