Sata vuotta sisällissodasta: Joutsenossa kahakointi alkoi helmikuussa 1918 kirkonkylällä

Suomen sisällissodan alku ajoittuu 27. päivään tammikuuta 1918. Joutsenossa ensimmäinen kahakka oli kirkonkylällä 8—10. helmikuuta. Punaiset ottivat vähitellen kirkonkylän haltuunsa ja pääsivät sen itäpuolelle.
Tämänkaltaisissa sodissa rintamalinjat muodostuvat hyvin hatarasti. Selkeämmin rintamasta voidaan puhua Penttilässä, joka kuului tuolloin Jääskeen.
Joutseno sijaitsi valkoisen Imatran alueen ja punaisen Lappeenrannan välissä. Valkoiset olivat saaneet Vuoksenniskalla haltuunsa Saimaan laivaston aseet, ja sen jälkeen Vuoksenniska jäi valkoisille. Lappeenranta taas oli vahvan punakaartin hallussa.
— Joutsenossa oli tehtaita ja paljon työväestöä. Joutsenon kaarti oli yksi Lappeenrannan punakaartirykmentin komppania, kertoo joutsenolaissyntyinen historiantutkija ja Tampereen yliopiston Suomen historian dosentti Marko Tikka.
Joutsenon kaartin päällikkö oli Kustaa Tikkanen.
Maaseudulla iso osa talollisväestöstä liittyi valkoisiin. Tikan mukaan jakolinja oli muodostunut jo 1916—1917, kun elintarviketilanne huononi. Maaseudun tuottajat ja kaupunkien ja taajamien työntekijät eli kuluttajat ajautuivat vastakkain.
— Edelleen on pieniä ryhmiä, jotka näkevät sisällissodan poliittisesti, mutta minusta tuntuu, että suurin osa suomalaisista näkee sen historiana, Tikka arvelee.
Näkemyseroja on hänen mielestään pitänyt yllä se, että sisällissota on niin kauan ollut sisäpoliittinen lyömäase.

 

Aiemmin aiheesta:

 

 

 

 

Viikon kysymys

Onko jätteiden lajittelu tehty kyllin helpoksi?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...
Kommentoi kyselyä