Joutseno-lehden julkisuuteen tuomat nimilistat kertovat, mistä paikallisia punaisia syytettiin 1918

Joutsenon suojeluskunnan valtiorikosoikeutta varten toukokuussa 1918 laatima syyteluettelo kertoo, millaisiin tekoihin joutsenolaiset kapinaan nousseet punaiset syyllistyivät vuonna 1918. Listan tiedot ovat sikäli uusia, ettei niitä ole käytetty esimerkiksi Marko Tikan ja Antti O. Arposen Koston kevät -teoksen lähteenä.

Kapinan jälkiselvittelyssä oli kaksi vaihetta. Ensin kokoontuivat kenttäoikeudet.
— Niissä menetti henkensä iso joukko joutsenolaisia, Suomen historian dosentti Marko Tikka Tampereen yliopistosta kertoo.
Toinen vaihe oli tynkäeduskunnan lainsäädännön pohjalta perustettu virallinen valtiorikosoikeus. Se antoi 555 tuomiota, joista 113 pantiin täytäntöön kesällä.
— Suurin osa niistä, jotka silloin saivat kuolemantuomion, säästi henkensä.

Joutsenolaisia punaisia on listattu noin 370. Se on yhteenveto kaikista joutsenolaisista, jotka olivat toimineet punaisten puolella.
Listalta puuttuu osa niistä, jotka oli jo ammuttu kenttäoikeuksien tuomioiden perusteella Viipurissa tai Lappeenrannassa, kuten sahanpolttajiksi ja murhamiehiksi tiedetyt. Ne, jotka valtiorikosoikeudessa pystyttiin todistamaan esimerkiksi takavarikko-osastoissa toimineiksi ryöstelijöiksi tai jotka olivat olleet aseissa ja rintamalla, saivat syytteen valtionpetoksesta ja kapinaan noususta laillista yhteiskuntajärjestystä vastaan ja kolme vuotta kuritushuonetta. Se oli yleisin rangaistus.
Osaston tai kaartin päälliköitten tuomio nousi 5—7 vuoteen.
— Avunanto tai syyllistyminen murhaan toi kuolemantuomion, mutta niistä suurin osa muuttui elinkautiseksi vankeusrangaistukseksi, mikä oli 12 vuotta.
Suurin osa kuolemaantuomituista vapautui armahduksella, ja kaikki kolme vuotta tai vähemmän vankeutta saaneet pääsivät suoraan ehdonalaiseen.

Useita naisia oli Leppälän—Jääsken rintamalla järjestämässä Jalmari Parikan joukkojen huoltoa. Tämä oli kansalaissodassa naisille tyypillinen tehtävä.
Suurin osa syytetyistä oli Honkalahden sahalta ja kirkonkylän seudulta. Takavarikoista syytetyt olivat toimineet lähellä rintamaa. Joskus todistajina teoille olivat asianosaiset.
Syyllisiksi epäiltyjen teoissa on suuria aste-eroja. Jotkut olivat uhkailleet väkivallalla, toiset tappamisella. Jotkut olivat olleet aseissa, toiset vieneet talosta hevosen.
Asiakirja, jonka kopio on Joutseno-lehden toimituksessa, kuuluu Kansallisarkiston valtiorikosoikeuden asiakirja-aineistoihin.

Sisällissota repi kahtia koko yhteiskunnan, myös sukuja ja perheitä. Ovatko oman sukusi vaiheet vuonna 1918 tuttuja vai ovatko ne jääneet vieraiksi?

Tunnetko oman sukusi sisällissotahistorian?

  • En (73%, 30 ääntä)
  • Kyllä (27%, 11 ääntä)

Äänestäjiä yhteensä: 41

Loading ... Loading ...

Lue aiheesta lisää:

 

3 kommenttia aiheesta “Joutseno-lehden julkisuuteen tuomat nimilistat kertovat, mistä paikallisia punaisia syytettiin 1918

  • 3.5.2018 at 07:45
    Permalink

    En tunne, eikä kiinnosta. Naapurin mies ennen vanhaan kun kävi meillä, kuulin puhuttavan vapaussodasta ja kapinasta. On kulunut 100 vuotta tapahtumasta ja siitä kai johtuu tämän asian jauhaminen. Mutta välissä on ollut sota, joka yhdisti kansamme, joten eikö olisi parasta unohtaa koko kapina. Itse olen ainakin kurkkua myöten täynnä.

    Reply
  • 3.5.2018 at 18:28
    Permalink

    Jotain tiedän. Punaiset komensivat isosetäni jakamaan propagandalehtisiä, muutoin olisi tiedossa selkäsauna. Valkoiset löysivät lehtiset sedän torpasta, ja taas oli luvassa pieksäminen. Armahtivat kuitenkin vanhaa miestä kun tämä lupasi polttaa lehtiset.

    Reply
  • 5.5.2018 at 09:20
    Permalink

    Harmi kun en tiedä, olisi aikanaan pitänyt kysellä menneiltä sukupolvilta, nyt on myöhäistä.

    Reply

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Viikon kysymys

Käytätkö hyödyksesi villiyrttejä?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...
Kommentoi kyselyä