Hyvä idea — mutta ei tule tapahtumaan

Perheessäni lasketaan päiviä. Asialla on peruskoulun kuudesluokkalainen, joka on näin toukokuussa kaivanut esiin henkisen aamukamman. Sen avulla hän pitää kirjaa kevätlukukaudesta — ja alakoulusta! — jäljellä olevista päivistä.
Jos olen tulkinnut lastani oikein, häntä eivät syksyllä alkavan yläkoulun myötä edessä oleva koulunvaihto, viimeisten kuuden vuoden aikana edes jossain määrin yhteen hitsautuneen luokan hajoaminen ja uusien luokkakavereiden henkilöllisyys, kunhan pääsisi parhaan kaverin kanssa samalle luokalle, paljoa stressaa.
Ehei, nuorten silmien katse on luotu huomattavasti lähemmäs lähitulevaisuuteen: kesälomaan.

Yhtä usein kuin kellonviisareiden siirtämättä jättämisestä ja kesäajasta luopumisesta Suomessa on viritelty keskustelua koululaisten kesäloman siirtämisestä. Yhtä usein keskustelu on myös tyrehtynyt minkään lopulta muuttumatta, vaikka muutoksen puolesta olisikin kuulunut soraääniä huomattavasti enemmän kannatushuutoja.
Tuorein julkinen ulostulo on keskustan puoluesihteerin Jouni Ovaskan, joka vaatii laajaa selvitystä koulujen kesälomien siirrosta. Ovaskan vaatimus siitä, että myös opetus- ja kulttuuriministeriö aloittaisi selvitystyön oppilaitosten loma-ajoista, on jatkoa elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) elinkeinopoliittisesta näkökulmasta tilaamalle selvitykselle.
Sen mukaan koulujen kesälomien siirto kahdella viikolla eteenpäin lisäisi matkailutuloa arviolta 219 miljoonaa euroa sekä parantaisi työllisyyttä: matkailuyritysten arvioidaan tarvitsevan 1 300 henkilötyövuotta lisätyövoimaa.

Kevätlukukaudesta saattaisi tulla loman siirron myötä liian raskas sekä oppilaille että kasvatushenkilöstölle, Ovaska aprikoi. Siksi hän ehdottaa kevätlukukauden pätkäisemistä hiihtoloman lisäksi esimerkiksi pidemmällä pääsiäis- tai vappulomalla.
Ihan hiton hyvä idea — mutta ei tule tapahtumaan, veikkaan minä.
Muutos on vaikea asia. Erityisen vaikea se on suomalaiselle koululaitokselle, jolta kestää vuosikymmen uudistaa opetussuunnitelman perusteita ja pohtia, opetetaanko uudet peruskoululaiset kirjoittamaan ykkönen yläväkäsellä ja seiska poikkiviivalla vai sittenkin vaihteeksi ilman.
Koululaiva on niin iso ja hidas kääntymään, että tämä työläinen saa vielä monena elokuisena lomapäivänä ihmetellä, kuinka mainosten ”syksy” alkaa viimeistään kuun puolessavälissä sekä todistaa jäätelökioskien luukkujen ja huvipuistojen sulkeutumista oman ja keskieurooppalaisten turistien nenän edestä.
Entä mitä tuumii kuudesluokkalaiseni? Ottakoot ministeriö selvän. Vastaus riippunee siitä, esittääkö kysymyksen touko- vai elokuussa.

Viikon kysymys

Teetkö ylitöitä?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...
Kommentoi kyselyä