Remontin yhteydessä löytyi sormus, eikä omistajasta ollut tietoa — kunnes salapoliisityö tuotti tulosta

Tämän jutun piti alun perin olla etsintäkuulutus, mutta tarinasta tulikin toisenlainen.

17.7.1999. Päivämäärä ja toinenkin — 30.9.2000 — on kaiverrettu kultaiseen sormukseen, joka löytyi Valkamanrannan saunan päärakennuksesta pari viikkoa sitten.
— Miehet irrottivat vanhat keittiökaapit seinästä ja siirsivät sähköhellan pois paikoiltaan. Sieltä hellan takaa kultasormus löytyi, Valkamanrannan saunaseuran aktiiveihin kuuluva Jaana Reinikainen kertaa sormuksen putkahduksen päivänvaloon.
Sormukseen on kaiverrettu myös naisen nimi.
Tästä sekä sormuksen koosta ja päivämääristä voisi päätellä, että kyse on kenties jonkun 1999 kihlautuneen ja seuraavana vuonna avioituneen miehen kihla- ja vihkisormuksesta.

Saunaseura perustettiin 2015 ylläpitämään Valkamanrannan yleistä saunaa, huolehtimaan alueesta sekä kehittämään alueen toimintaa.
Valkamanrannan saunaseuraa ennen kaupungin omistamaa kiinteistöä operoi kauden 2014 loppuun asti Caprin Puulaaki (CaPu).
— Vuokrasimme tiloja myös ulkopuolisille, joilla oli pääsy päärakennukseen. Saunailtoja oli varmaan kymmenen kaudessa, yhdistyksen rahastonhoitaja Heikki Naukkarinen kertoo.
CaPun omasta väestä Naukkarinen ei keksi miestä, jolla olisi tai olisi ollut sormukseen kaiverretun naisennimen niminen puoliso.

Reinikainen heitti verkot sähköisille vesille. Hän julkaisi viime viikon keskiviikkona yhteisöpalvelu Facebookin Imatra-ryhmässä kuvan sormuksesta.
Ryhmä on suljettu, mutta siinä on yli 12 000 jäsentä. Sosiaalinen media ei ollut näyttänyt voimaansa perjantaihin mennessä, jolloin kävin tekemään sormuksesta juttua ja kokeilemaan perinteisen painetun lehden mahtia.
Reinikaista kiehtoo ajatus, että sormuksen omistaja löytyisi ja tarina sen hukkaamisesta saisi päätöksensä.
Ei siis ihme, että hän on aivan täpinöissään, kun kuulee, että olen selvittänyt, kuka sormuksen Tanja on.

Tässä kohtaa kaiverruksen nimen voi jo paljastaa. Olin nimittäin kirjoittanut etsintäkuulutukseksi tarkoitetun jutun jo loppuun, kun pysähdyin miettimään, että olen itse avioitunut 2000-luvun alussa. Tanja voisi siis olla ikätoverini.
Mieleeni tuli kaksi Tanjaa: toinen oli luokallani, ja tiedän, ettei hän ole mennyt vuonna 2000 naimisiin; toinen taas oli minua vuotta vanhempi ja lapsuudenystäväni luokalla.
Vaan mikä hänen sukunimensä oli edes silloin, saati nyt?

Facebookista on kuin onkin tapauksen selvittämisessä apua. Lapsuudenystäväni FB-kaverina on muuan tutunnäköinen Tanja, jolle löydän yhteystiedot Imatralle. Soitto hänelle, ja esittäytymisen jälkeen suoraan asiaan.
— Oletko mennyt vuonna 2000 naimisiin?
Myöntävä vastaus. Ja päivämäärää täsmentävään jatkokysymykseen:
— 30. syyskuuta.
Viimeinen varmistus: Milloin menitte kihloihin?
— Heinäkuussa 1999. Olisiko ollut 17. päivä.
Jackpot!
Tanjan aviomies — yhä se sama, joka jo vuosia sitten hukkasi sormuksensa — haluaa pysytellä poissa julkisuuden valokeilasta, siksi sukunimeä ei nyt julkaista.
— Hän hankki uuden sormuksen tilalle. Minulla sitä vastoin on alkuperäinen sormessani, Tanja kertoo.

Jaana Reinikainen julkaisi Facebookin Imatra-ryhmässä ensin etsintäkuulutuksen sormuksesta, ja myöhemmin kertoi, kuinka asia eteni.

Viikon kysymys

Kuinka paljon käytät ostoksia tehdessäsi verkkokauppoja?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...
Kommentoi kyselyä