Vieno Savikko elää mielissä edelleen — 50 vuoden takaiset ylioppilaat muistelivat häntä

Viisikymmentä vuotta sitten 23 joutsenolaisnuorta pääsi ylioppilaaksi. Koulua käytiin rakennuksessa, joka viimeksi tunnettiin Kesolan kouluna.
Kaksitoista entistä luokkakaverusta kokoontui viime viikolla Joutsenossa ja laski ensimmäiseksi kukat luokanvalvojansa, helmikuussa 2016 kuolleen Irma Jokisen haudalle.
Keskustelu kääntyy luontevasti muihinkin opettajiin. Puheessa vilahtelee sellaisia nimiä kuin Erkki Toivanen, Leo Suomela, Arvo Pelo, Kauko Suoranta, Kirsti Tarjas, Vieno Savikko.
Savikkoon keskustelu hetkeksi myös jää.

Monella on hänestä muisto, esimerkiksi Heikki Sipiläisellä, jonka perheellä oli kauppapuutarha.
— Vein kerran Vienolle kukkia. Hän sanoi, että Heikki, sinä kyllä nelosen ansaitset, mutta vitosen saat, kun istutat nuo kukat saman tien, Sipiläinen muisteli.
Joku muisti, kuinka piikkarit vain kopsuivat, kun Savikko kulki koulun käytävillä. Häntä muisteltiin kulturellina ja sivistyneenä opettajana, jolla oli yhteyksiä ulkomaille.
— Kuutosta parempaa numeroa hän ei minulle antanut, vaikka monesti taksin hänelle soitin, naurahtaa Matti Hätönen, joka asui puhelittoman Savikon naapurina.

Raija Kangaspunnasta, entisestä Nykäsestä, tuli englannin opettaja. Hän laskee sen paljolti Savikon ansioksi.
— Hän sanoi minulle, että kyllä minä Raija ajattelin, että sinä laudaturin kirjoitat, mutta ei se enää siltä näytä, Kangaspunta nauroi.
Raimo Ponkkosella on Savikosta junamuisto.
— Osuimme samaan Kouvolan-junaan takavuosina. Hän käski minun hakemaan tavarani ja tulemaan viereensä istumaan. Minulta hän ei odottanut laudaturia, vaan että pääsen läpi. Ylioppilasjuhlassa hän sanoi, että Raimo, toivon kaikkea hyvää, on paljon sellaisia työtehtäviä, joissa ei kieliä tarvita.
Kun Ponkkonen kertoi Savikolle, että hän puhuu työssään englantia, Savikko tuumasi, että ihmeitä tapahtuu.

Tämä luokka kokoontuu nyt kolmatta kertaa. Viimeksi he näkivät toisiaan 20 vuotta sitten.
— Opetus oli laadukasta, ja meillä oli hyviä opettajia. Työläisperheen tyttärenä minulla ei olisi ollut mahdollisuuksia lähteä muualle kouluun, Kangaspunta sanoi.
Ponkkonen vahvisti, että vaikka koulu oli pieni, sen henki oli hyvä.
Surulla tämä joukko otti vuosia sitten vastaan uutisen, että Joutsenon lukio lakkautetaan. Se, että nykyisin joutsenolaiset lukiolaiset joutuvat matkustamaan naapurikaupunkiin, harmitti heitä.

Viikon kysymys

Millä kuvaat?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...
Kommentoi kyselyä