Joutsenon asuinkasarmiperinne on puskittunut ennen poistumistaan

Pusikko peittää sen, mitä Joutsenon teollisuushistoriaan oleellisesti kuuluvasta asuinkasarmiperinteestä on jäljellä.
Perinteen perustat ovat huterat ja vuosikymmenien lahoaminen on tehnyt tehtävänsä Hackmanin sahan vanhan asuinalueen Tyttölälle, jonka kuistit repsottavat ja katto on romahtanut. Rakennus toimi nimensä mukaisesti naistyöntekijöiden asuinkasarmina.

Tyttölän takapuoli on romahtanut. Kuva Olli-Pekka Härmä

Rappiollakin rakennus on viimeinen työväestön asuinkasarmi Joutsenossa. Lopullinen niitti perinteelle on tulossa Honkalahden sahan asuntoalueen asemakaavan muutoksessa, jossa rakennuksen suojelumerkintä poistetaan. Tämän jälkeen vuoron saavat purkukoneet.
Alueella lapsuutensa ja nuoruutensa viettänyt Laura Luostarinen muistaa Tyttölän asujaimistoa. Käsi osoittaa kohti rapistuneen rakennuksen koillispäätyä.
— Mustakorven mummo asui tässä 1950—1960-luvuilla tyttärensä ja tämän tyttären kanssa. Hän toimi kerhon emäntänä. Palinit asuivat päädyssä, Porvalit taas yläkerrassa.
Aikanaan Tyttölä oli yksi Hackmanin 21 kasarmista. Historia lähtee 1900-luvun taitteen teollistumisesta. Turkulaisten liikemiesten rakennuttama Honkalahden Puutavara Oy:n saha valmistui vuonna 1907. Hackman & Co:n omistukseen saha siirtyi jo 1910. Vuonna 1925 työntekijöitä oli jo 479.
Teollisuus tarvitsi työntekijänsä ja työn perässä vaellettiin kaukaakin. Hackman lakkautti sahansa Heinäveden Palokista ja Sulkavan Lohikoskelta. Työntekijät ja heidän omaisuutensa siirrettiin lotjilla Honkalahteen. Mukana tuli myös rakennuksia. Tyttölä on alunperin rakennettu Palokkiin, josta se siirrettiin nykyisille sijoilleen 1913.
Elämä kasarmeilla oli yhteisöllistä. Lapset vilistivät pihojen poikki, töllöntöitä tehdessä kohdalle sattunut aikuinen ojensi joukkoa yhteisvastuullisesti. Yksi ajanvietteistä on nyttemmin vaipunut historiaan.
— Tapulikiipeily, eli lautatarhan puutapuleissa keikkuminen oli yleinen harrastus.
Alue vilisi polkuja ja kulkuväyliä. Päätepiste oli pääasiassa sama.
— Kaikki tiet veivät tehtaalle.

Mälkniemessä vilkkui ihme. Kuukan perheellä oli televisio, mahdollisesti Joutsenon ensimmäinen. Kuva Olli-Pekka Härmä

Nuoruusvuotensa Luostarinen asui Isännöitsijän talossa. Ikkuna antoi Saimaalle yli saha-alueen. Luostarisen mukaan Isännöitsijäntalon ympäristö ja miljöö oli myös maisema ja kasvualusta hänen sisarensa Leena Luostarisen taiteilijauralle.
— Leenasta kasvoi taiteilija täällä.
Rakennus on ollut vuodesta 1987 tyhjillään. Asemakaavamuutoksessa talon suojelumerkintä on määrä purkaa.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Viikon kysymys

Teetkö ylitöitä?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...
Kommentoi kyselyä