Marko Mälly vietti lapsuutensa Ahvenlammella, tie vei sittemmin Hämeeseen ja Pirkanmaalle

”Olen kotoisin Ahvenlammelta, ja ala-asteen kävin Pulpin koulussa. Olen kotoisin työläisperheestä, joten oma elämänkulkuni on vanhempieni elämään verrattuna ollut aika erilaista.
Äitini Ritva kannusti meitä lapsia opiskelemaan, jottemme ”päätyisi tehtaalle”, kuten hänellä tapana sanoa.
Jo lukioaikana kansainvälisyys alkoi kiinnostaa minua, ja ensimmäisenä askeleena opiskelin saksan kielen kääntäjäksi ja tulkiksi Tampereen yliopistossa. Luonteenpiirteisiini kuuluu karjalainen vilkkaus, joten työ tuntui luonteelleni liian yksinäiseltä. Jatkoin opintojani kansainvälisen politiikan parissa.
Sen myötä maakuntien eurooppalaisesta yhteistyöstä tuli sydämeni asia. Toisen maisteritutkinnon suorittamisen jälkeen olen työskennellyt lähes 20 vuotta maakuntahallinnossa Lahdessa sekä Itämeren kansainvälisissä yhteistyöjärjestöissä.
Suurin osa suvustani asuu edelleen Etelä-Karjalassa, joten käyn Joutsenossa säännöllisesti, kuitenkin harvemmin äitini poismenon jälkeen.
Avopuolisoni on Länsi-Suomesta, joten suurimman osan vapaa-ajastamme vietämme Tampereen seudulla. Kirjoilla olen Lahdessa.

Eteläkarjalaisuus on kuitenkin tärkeä osa identiteettiäni, ja tietysti karjalainen ruokaperinne osa arkeani, olen esimerkiksi opetellut joutsenolaisen rieskan teon. Palava kiinnostus työhöni sai minut kirjoittamaan väitöskirjan, ja väittelen maakuntien Itämeri-yhteistyöstä 30. elokuuta Tampereen yliopistossa.
Aiheeni on Kansainväliset organisaatiot maakuntien väylänä Itämeri-yhteistyöhön.
Itämeren piirissä toimii useita kansainvälisiä yhteistyöorganisaatioita, jotka edustavat maakuntia, tekevät jäsenalueidensa kansainvälistä edunvalvontaa ja edistävät niiden kansainvälistymistä. Useat suomalaiset maakunnat ja pohjoissaksalaiset osavaltiot osallistuvat jäseninä niiden toimintaan.

Väitöstutkimukseni on ensimmäinen selvitys näiden organisaatioiden roolista suhteessa muihin toimijoihin Itämeren piirissä, esimerkiksi Euroopan unionin, Itämeren maiden ja niiden yhteistyöorganisaatioiden ja kaupunkien ja kuntien.
Samalla tarkastelin kriittisesti kolmea politiikan välinettä: kumppanuusperiaatetta, EU:n Itämeri-strategiaa ja Euroopan aluekehittämisen seurantaverkoston käsikirjaa alueellista hallintajärjestelmää varten.
Nykyistä Itämeren alueen hallintojärjestelmää voi luonnehtia valtiokeskeiseksi ja ylhäältä alaspäin ohjatuksi, eikä se toimi optimaalisesti.
Aiheesta lisää nettiosoitteessa www.uta.fi/ajankohtaista/tapahtumat.”

 

Viikon kysymys

Onko jätteiden lajittelu tehty kyllin helpoksi?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...
Kommentoi kyselyä