Jätevesijärjestelmien muutostöille ranta- ja pohjavesialueilla on aikaa vuosi ja kaksi kuukautta

Seppo Härkönen tuumaa, että nyt on puhdas omatunto. Ja niin on ympäristökin, sillä Karsturannan Vesihuolto-osuuskuntaan kuuluvien kuuden talouden yhteinen ponnistus, maasuodattamo pumppaamoineen, on valmis. Enää odotellaan viranomaisia tarkastukselle syys—lokakuussa.
Viranomaisista työ myös lähti liikkeelle. Haja-asutusalueiden jätevesiasetus huohottaa maaseutuasuntojen niskaan. Viimeistään 31. lokakuuta 2019 pitäisi jätevesisysteemien olla kunnossa ranta- ja pohjavesialueiden talouksissa.

Asunto-osakeyhtiö Joutsenon Lahtela alkoi saada kipakoita kirjeitä kaupungin ympäristötoimelta.
Suunnittelu jätevesien asiallisesta hoitamisesta oli aloitettava.
— Tarkastelimme erilaisia vaihtoehtoja, joista yksi oli kaupungin verkkoon liittyminen. Siinä mukana olisivat olleet myös Embria ja Kemira. Kartoitimme sitä varten yksityistalouksien halukkuutta, mutta se ei saanut kannatusta, Härkönen kertaa.
Kemira teki omat ratkaisunsa, ja Embrian toiminta hiipui, joten Härkösen isännöitsemä asunto-osakeyhtiö ja kolme muuta kiinteistöä perustivat oman osuuskunnan.
— Kustannukset olivat korkeat, Härkönen myöntää.
Kaupungilta liikeni ainoastaan suunnitteluavustusta, joka oli kymmenen prosenttia kokonaiskustannuksista. Muu on rahoitettu itse.
Vuosittaiset kustannukset ovat Härkösen mukaan kuitenkin maltilliset. Ne kertyvät saostuskaivon tyhjennyksestä ja pumppaamon sähköstä.
Investointina halvin olisi umpisäiliö, mutta käyttökustannuksiltaan se on kallein, sillä se on tyhjennettävä määräajoin.
— Ekologisinta olisi ollut liittyä kaupungin viemäriverkostoon, Härkönen tietää.

Karsturannan Vesihuolto-osuuskunta valitsi jätevesihuollokseen maasuodatuksen. Osasta talouksista jätevedet kulkevat omalla painollaan, osasta pumpattuna puhdistamolle, jonne ne saostuvat. Vesi puhdistuu kulkiessaan maakerroksen läpi.
Saostuneen aineksen hakee säiliöauto, ja maa-aines vaihdetaan arviolta kymmenen vuoden välein.
— Putkesta valuu ojaan kirkasta vettä, Härkönen kertoo.
Ympäristötoimi oli lopulta hyvin joustava, ja kaupunki antoi rakentaa puhdistamon korvauksetta pellolleen.
— Pelto on ollut vuokralla, ja siinä voi jatkaa maanviljelystä.
Kaiken sen, minkä osakkaat osasivat itse tehdä, he myös tekivät: vetivät sähköjohtoa pumppaamoon ja kaatoivat puita.

Härkönen antaa yhden neuvon vastaavaan urakkaan ryhtyville:
— Suunnittelijan pitää olla ammattitaitoinen. Hän laatii työselostukset ja tietää, millaista putkea ja pumppua pitää olla.

Viikon kysymys

Onko jätteiden lajittelu tehty kyllin helpoksi?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...
Kommentoi kyselyä