Lihavat ja laihat vuodet

Monelle lienee tuttu Raamatun kertomus, jossa Egyptin faaraota vaivaa kummallinen uni: Aluksi Niilistä nousee seitsemän lihavaa ja komeaa lehmää virran varrelle patsastelemaan. Näitä kuitenkin seuraa seitsemän laihaa ja rumaa lehmää, jotka alkavat pistellä lihavia lajikumppaneitaan poskeen.
Faarao tarvitsi Joosefin selittämään unen: Seitsemän pulskaa nautaa kuvaa seitsemää runsaan sadon vuotta ja seitsemän kapista kantturaa puolestaan on niitä seuraavan seitsemän katovuoden merkki. ”Kootkaa viidennes runsaiden vuosien viljasadosta talteen nälkävuosia varten”, Joosef neuvoi faaraota, ja faarao totteli.

En tiedä, millaisiin painajaisiin Lappeenrannan seurakuntayhtymän talousjohtaja on heräillyt, mutta täällä lihavat vuodet alkavat olla ohi — ja pelkäänpä, että meillä on edessämme enemmän kuin seitsemän laihaa vuotta.
Uutinen seurakuntayhtymän huomattavasta alijäämästä on puhuttanut. Viime viikolla Joutseno-lehti kertoi Joutsenon seurakunnassa aloitettavista yhteistoimintaneuvotteluista. Ensi vuoden budjetti on 85 000 euroa tämän vuoden budjettia pienempi.
Tilanteemme täällä Joutsenossa ei ole mitenkään poikkeuksellinen Suomessa; kyse on pikemminkin säännöstä. Kirkko köyhtyy ja kutistuu.
Minun olisi helppo lamaantua voivottelemaan laskevia käyriä, mutta en tee sitä. Mieluummin katson, mitä meillä edelleen on: Joutsenon seurakuntaa palvelee iso joukko monella tavalla lahjakkaita ja sitoutuneita ihmisiä, joista vain pieni osa on työ- tai virkasuhteessa seurakuntaan. Rahaa on ehkä vähemmän kuin ennen, mutta konkurssissa emme ole. Seurakunnalla on monipuolisesti toimitiloja ympäri Joutsenoa. Meillä on vielä paljon hyvää.

Haastavassa tilanteessa haluan katsoa myös tulevaisuuteen. Millaisen Joutsenon seurakunnan haluamme viiden tai kymmenen vuoden päästä? Mitä uutta kaivataan, mistä voidaan luopua?
Kehityksen suunta näyttää siltä, että palkattujen työntekijöiden määrä vähenee ja vapaaehtoisten seurakuntalaisten merkitys (ja toivottavasti myös määrä!) kasvaa. Siksi jokainen seurakuntalainen voi pysähtyä pohtimaan, millä tavalla haluaisi seurakunnassa palvella. Yksi tapa voisi vaikkapa olla asettuminen ehdolle seurakuntavaaleihin, joiden ehdokasasettelu jatkuu 17.9. saakka.

Kolumnin alussa kertasin pikaisesti Vanhan testamentin kertomuksen Egyptin seitsemästä lihavasta ja seitsemästä laihasta vuodesta. Vaikka kertomuksessa sitä ei suoraan sanotakaan, oletan, että seitsemän laihan vuoden jälkeen koitti taas hyvien satojen aika. Haastava tilanne ei jatkunut loputtomiin.
Näin haluan uskoa olevan myös kirkon kohdalla. Jossakin vaiheessa kirkollekin koittavat taas yltäkylläiset vuodet, joiden runsaus tulee tosin olemaan jotain aivan muuta kuin rahaa. Kaikki on Jumalan kädessä.

Aki Lasonen

Kirjoittaja työskentelee seurakuntapastorina Joutsenon seurakunnassa.

Aiemmat artikkelit:

Viikon kysymys

Onko jätteiden lajittelu tehty kyllin helpoksi?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...
Kommentoi kyselyä