Tulipalot eivät vaatineet viime vuonna ihmishenkiä, kuiva kesä näkyi maastopalojen määrässä

Etelä-Karjala säästyi viime vuonna palokuolemilta.
Tämä käy ilmi Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen vuoden 2018 tilastoista, joissa on myönteistä myös liikenneonnettomuuksissa menehtyneiden määrän väheneminen edellisestä vuodesta.
Pelastuslaitoksella oli vuoden mittaan yli 3 000 hälytystehtävää, selvästi edellisvuotta runsaammin. Erityisesti maastopalot ja ensivastetehtävät työllistivät pelastuslaitosta aiempaa enemmän.
Kuiva kesä näkyi maastopalotehtävissä, joita Etelä-Karjalassa oli vuoden aikana yhteensä 95. Lappeenrannassa pelastuslaitoksen sammutusapua tarvitsi viime vuonna 31 maastopaloa.
Myös ensivastetehtävien kasvuun yksi syy voi olla kuuma kesä, joka aiheutti terveysongelmia esimerkiksi ikäihmisillä ja erityisryhmillä, pelastuslaitokselta arvioidaan.

Henkilövahinkoja aiheuttaneissa tulipaloissa oli merkittävässä roolissa savuke.

Rakennuspaloja Etelä-Karjalassa syttyi viime vuonna 53, joista Lappeenrannassa 17.
Rakennuspalojen suurimmaksi aiheuttajaksi pelastuslaitos arvioi ihmisen toiminnan ja toiseksi suurimmaksi aiheuttajaksi koneen tai laitteen vian. Henkilövahinkoja aiheuttaneissa tulipaloissa oli merkittävässä roolissa savuke, joista syttyneissä tulipaloissa loukkaantui vakavasti kolme ihmistä.
Myös maastopaloista suurimman osan on arvioitu aiheutuneen ihmisen toiminnasta.
Pelastuslaitoksen tietoon tuli vuoden aikana 364 liikenneonnettomuutta. Niissä menehtyi kolme ihmistä.
Automaattiset paloilmoittimet aiheuttivat pelastuslaitokselle 525 tarkastus- tai varmistustehtävää. Eläinpelastustehtäviä oli 68.

Puutteita numeroinnissa, nuohouksessa ja vähän muussakin

Onnettomuuksien ehkäisemiseksi pelastuslaitos teki vuoden aikana lähes 7 000 palotarkastusta ja muuta valvontatehtävää.
Näistä valtaosa koostui asuin- ja vapaa-ajan rakennusten omavalvonta- eli paloturvallisuuden itsearviointilomakkeista, joita käsiteltiin yhteensä liki 4 200 kappaletta.
Omavalvonnassa havaittiin, että rivi- ja kerrostaloissa pelastussuunnitelmat ovat usein puutteellisia tai uupuvat kokonaan. Taloyhtiöissä puutteita oli myös talonumerointiin, alueopastauluun, veden pääsulkuun, sähköpääkeskuksen tai väestönsuojaan liittyvissä opasteissa.
Pientalojen asukkailta taas unohtuvat nuohous ja palovaroittimet. Pientaloille tyypillisiä puutteita on myös helposti syttyvän materiaalin säilyttäminen rakennuksen välittömässä läheisyydessä.
Kesämökeiltä puuttuvat puolestaan talonumerointi ja alkusammutuskalusto. Myös kerran kolmessa vuodessa tehtävä nuohous tuppaa unohtumaan vapaa-ajan asunnoilla.
Näkyvän talonnumeron puuttuminen voi hidastaa avun saapumista perille merkittävästi hätätilanteessa.

TIINA MANSIKKA

Viikon kysymys

Harrastatko rahapelejä tai vedonlyöntiä?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...
Kommentoi kyselyä