0

Kimmo Saarinen lataa madonluvut pihanurmikolle: ”Anna kaikkien kukkien kukkia”

Televisiossa pyörii sarjoja, joissa tuhansien eurojen hintainen grilli hohkaa kestopuusta valmistettujen terassien keskellä, valtavien lasi-ikkunoiden edessä.
Terassien ympärillä on tasaista nurmikkoa suoriin kulmiin leikattuna.
Muutama pensas puskee ruosteenruskeaksi maalatun puuhileen ja tasalaatuisiksi lajiteltujen tehdaskivien keskeltä.
Jos tällainen piha on unelmasi, älä kutsu Kimmo Saarista neuvonantajaksi.
Tällainen piha on hänelle luonnottomuudessaan helvetin esikartano, jonka nurmikkoa hän ryhtyisi ensi töikseen rikkomaan.

Nurmikko on yksipuolinen, parin kasvilajin ympäristö, jota kastellaan ja leikataan, leikataan ja kastellaan. Se on ihan pölhöä.

Vuonna 1971 syntynyt Kimmo Saarinen on Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin johtaja ja filosofian tohtori, joka väitteli maatalousympäristön hyönteisistä.
Kaiken maailman dosentit ovat saaneet osakseen poliitikkojen halveksuntaa. Ehkä dosentti Saarinen on pahimmasta päästä, sillä hän on sekä temperamenttinen kyseenalaistaja että faktoihin pitäytyvä tiedemies.
Kimmo Saarisen unelma on luontopiha, jolla kaikki kukat saavat kukkia, rikkaruohoiksi kutsutut kasviparat kukoistaa ja puut varistaa syksyllä lehtensä.
— Tällainen luontopiha ei ole vain ihmistä vaan monenmoisia eliöitä varten, ja se voi parhaimmillaan tukea suomalaisen luonnon säilymistä, Kimmo Saarinen sanoo.
— Nurmikko on yksipuolinen, parin kasvilajin ympäristö, jota kastellaan ja leikataan, leikataan ja kastellaan. Se on ihan pölhöä, Saarinen huomauttaa.

Japanilaiset ymmärtävät sammalen päälle

Nurmikonleikkaajien sammalkammo on myös hänestä käsittämätöntä. Sammal on kyllä merkki happamuuden lisääntymisestä, mutta nurmikon lomassa sammal on kaunista, niin kuin japanilaiset ymmärtävät.
— Pihalta ei pitäisi tuhota alkuperäistä metsämaannosta, jolle kasvillisuus perustuu. Nurmikon tilalle tarvitaan keto tai niitty, joille riittää yksi niitto kesässä. Sitten hyönteiset kiittävät ja luonto kukoistaa, Saarinen lupaa.
Monilta uusilta asuinalueilta puut on hänen mukaansa kaadettu liian vähiin. Puut ja pensaat lisäävät osaltaan hyönteisiä ja monimuotoisuutta kirjosieppoa ja tinttejä myöten.
— Puut, pensaat ja pienemmät kasvit yhdessä luovat pihalle mikroilmastoja, joista monimuotoisuus kumpuaa, Saarinen muistuttaa.
Omenat, kirsikat ja luumut ovat hyviä hyötykasveja.

Puut eivät roskaa

Allergia- ja Ympäristöinstituutin johtaja on surullinen siitä, että hienoja koivuja kaadetaan pihoilta. Koivuja vihataan allergioiden vuoksi ja siksi, että ne roskaavat. Lehtipuhallin on Saariselle helvetinkone.
— Jos luonto ei tulisi toimeen maahan pudonneiden lehtien kanssa, olisimme jo ajat sitten hautautuneet niihin. Puut eivät roskaa. Harhaluulo yleensäkin on, että on huonoja lajeja ja hyviä lajeja, säilytettäviä ja ei-säilytettäviä. Inhokkeja ovat ihmisten mielessä esimerkiksi nokkonen ja vuohenputki. Ne ovat kuitenkin hyviä salaattikasveja.
Naurettava laite on hänestä myös voikukan poistaja. Ihmiseltä loppuvat voimat ennen kuin pitkän paalujuuren omistavilta voikukilta.
Koivunlehdistä syntyy materiaalia komposteihin, joka on luonnon ihmekone.
— Kompostimulta ja perinteinen kasvimaa ovat perusta ekologiselle kasvisruoalle. Ihmisen kosketus elävään maahan vahvistaa immuunijärjestelmää ja sietokykyä.

Ennen perhoset lipittivät kaljaa, nyt hyönteisbaarin asiakkaat ovat siirtyneet punkkuun.

Hyönteistieteilijä muistuttaa, että sietokykyä on oltava myös pihan pörriäisiä kohtaan. Mitkään myrkyt eivät kuulu luontopihaan.
Pihalle voi houkutella hyönteisiä ja lintuja perhosbaareilla, linnunpöntöillä ja ötökkähotelleilla. Hyönteisbaarit lisäävät pölyttäjiä, jotka ovat elintärkeitä kasveille.
— Hyönteisten maku kehittyy samalla tavalla kuin ihmisetkin. Ennen perhoset lipittivät kaljaa, nyt hyönteisbaarin asiakkaat ovat siirtyneet punkkuun, tiedemies päättelee jossain määrin tieteellisesti.

MARKKU PAAKKINEN

 

MITÄ
Vetonauloja pörriäisille
Auringonhattu
Punalatva ja punahattu
Mintut ja mäkimeirami
Syreeni ja leimut
Varjolilja yöperhosille

Kommentteja aiheesta “Kimmo Saarinen lataa madonluvut pihanurmikolle: ”Anna kaikkien kukkien kukkia”

  • 13.7.2019 at 10:56
    Permalink

    Ai, kun helpottavaa lukea tuo teksti, sillä iso mökkipihani on suurelta osin niittyä, tai miksi tätä kukkivaa heinikkoa kutsutaan. Vain yksi ystävä ihailee aidosti pihaani, muut kauhistelee ja pelkää punkkeja.
    Niittohommat ja korjuu ovat kyllä raskaita, mutta silti pidän pihan tällaisena.
    Nyt olen ihmetellyt, missä hyönteiset. Vain muutamia lajinsa edustajia lentelee esim
    huopaohdakkeella ja mäkimeiramilla.

Comments are closed.

Viikon kysymys

Onko jätteiden lajittelu vaivalloista

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...
Kommentoi kyselyä