0

Koulu alkaa mehujäällä — ”jotta kaikkien on mahdollisimman mukavaa aloittaa koulunkäynti ja etenkin ekaluokkalaiset saavat heti alkuun hyviä muistoja”

Ei ole sattumaa, että ensimmäiset koulupäivät ruoaksi on lasten kestosuosikkeja: jauheliha-makaronilaatikkoa, kanakeittoa, palvarinkiusausta, broilerikastiketta riisillä ja lasagnea. Huomenna aterian kruunaa vieläpä jälkiruoka: mehujäätelö.
— Varmoilla valinnoilla aloittaminen on ihan tasan tarkkaan mietittyä. Haluamme tarjota ruokia, jotka tiedämme lasten herkuiksi, jotta kaikkien on mahdollisimman mukavaa aloittaa koulunkäynti ja etenkin ekaluokkalaiset saavat heti alkuun hyviä muistoja koulusta, kertoo ruokapalvelujohtaja Elina Särmälä Saimaan Tukipalvelut Oy:stä, Satusta.
Edellä lueteltujen ruokien lisäksi tarjolla on vaihtoehtoruoka.

Pääruokaa joka päivä kahta sorttia

Satu siirtyi viime keväänä käytäntöön, jossa joka päivä on kaksi vaihtoehtoista kouluruokaa. Samalla ruokalistan kiertotahti kiristyi kuudesta viikosta viiteen.
Särmälän korviin uudistuksesta ei ole kantautunut minkäänlaista palautetta.
— Vaihtoehtoruoka on kuitenkin ollut aiemminkin kolmena päivänä viikossa, joten oppilaat ovat tottuneet siihen.
Myöskään keittiöhenkilökunnalle tuorein uudistus ei ollut iso muutos. Toista oli kymmenkunta vuotta sitten, kun vaihtoehtoiset ruoat tulivat valikoimaan.
— Se oli iso kulttuurinen muutos. Ruoan valmistuksen rytmitys ja laitteiden käyttö piti miettiä uusiksi.
— Toki nytkin piti hankkia lisää vuokia, koska astiat eivät aina palaudu palvelukeittiöistä valmistuskeittiöihin riittävän nopeasti, Särmälä kertoo.

Vaihtoehto aina kasvisruoka

Vaihtoehto on aina kasvisruoka.
— Sillä vastataan lisääntyvään kasvisruokavalion suosioon. Mutta ketään ei pakoteta: muualta tuttua kasvisruokapäivää meillä ei ole, Särmälä huomauttaa.
Vaihtoehtoruoan valmistusmäärä suhteessa ensisijaiseen ruokavaihtoehtoon vaihtelee ruoan mukaan. Harvoin suhde on 50—50.
— Valmistusmääriä suunniteltaessa korostuvat henkilökunnan ammattitaito ja oman asiakaskunnan tuntemus. Ihmisethän eivät syö kuten robotit. Usein etukäteen osataan aavistaa, mikä ruoka on tykätympi ja mitä pitää tehdä enemmän.

Jos toista ruokaa on vielä tarjolla, vaihtoehtoruokaa ei ryhdytä tekemään lisää. Tämä on osa hävikin hallintaa.

Toisinaan veikkaus menee mönkään; näin etenkin ruokalistan uudistuessa.
— Jos vaihtoehtoruoka loppuu, sitten se vain loppuu. Jos toista ruokaa on vielä tarjolla, vaihtoehtoruokaa ei ryhdytä tekemään lisää. Tämä on osa hävikin hallintaa.
Rahaa vaihtoehtoruoka ei vie sen enempää. Raaka-aineiden osuus yhden koululaisen keskimääräisestä kouluateriasta on euron. Kun mukaan lasketaan kaikki kustannukset, nuppihinta nousee lähelle kolmea euroa per annos.
Ensimmäisiltä koulupäiviltä tuttuja ruokia syödään kouluruokalassa seuraavan kerran viiden viikon kuluttua. Juhlapyhät ja muut teemat huomioidaan ruokalistalla. Kokonaan se uudistuu puolivuosittain, seuraavaksi lokakuun puolessavälissä.

TIINA MANSIKKA

 

Sama lista myös väistökoulussa

Koulujen ruokalistat löytyvät verkosta. Vaikka kuntavalikosta on valittavissa seudun kuntien joukosta vain Lappeenranta, samaa ruokalistaa noudatetaan myös Imatran uudessa keskuskeittiössä, josta kouluruoka toimitetaan muun muassa Joutsenon koulun väistötiloihin Imatran Tietäjäntalolle.
Joutsenon kouluilla syötävä ruoka valmistetaan Joutsenon koulun aluekeittiössä. Se toimii vanhoissa tiloissa uuden koulun valmistumiseen asti, jolloin keittiö—ruokasali-siipi puretaan. Uuteen Joutsenon kouluun tulee uusi aluekeittiö.

TIINA MANSIKKA

Kerro kouluruokamuistoistasi

Millaisia muistoja sinulle on jäänyt kouluruoasta? Vai kävitkö koulua aikana, jolloin maksutonta kouluruokaa ei edes ollut tarjolla? Vastaa kyselyymme ja muistele vanhoja kommenttikentässä.

Jäikö kouluruuasta hyviä muistoja?

  • Kyllä (82%, 40 ääntä)
  • Ei (18%, 9 ääntä)

Äänestäjiä yhteensä: 49

Loading ... Loading ...

Kommentteja aiheesta “Koulu alkaa mehujäällä — ”jotta kaikkien on mahdollisimman mukavaa aloittaa koulunkäynti ja etenkin ekaluokkalaiset saavat heti alkuun hyviä muistoja”

  • 8.8.2019 at 09:11
    Permalink

    Kansakoulun aloitin vuonna -64 ja en muista, että olisin koskaan napissut ruoasta, kaikki meni. 2 dl:n maitopurkista (punaisesta) juotiin maito suoraan. Eräs poika luokalla ei tykännyt pinaattikeitosta, ja opettaja sitten melkeinpä hyväntahtoisesti syötti ja houkutteli syömään. Kyseessä oli näet pieni koulu. Oppikoulusta en myöskään muista mitään huonoa kokemusta. Lukiossa taisi olla, että ruoasta piti maksaa ja taisin välillä syödä ja välillä sitten pitää eväitä. Mutta ei napistu ruoista. Nykypäivänä usein ajattelen, että mitä herkkuja siellä kotona muka syödään, kun normaali ruoka ei kaikille kelpaa? Joskus olen jopa ajatellut, että kouluruoka saattaa olla monelle se ainut lämmin ruoka päivässä kuitenkin. Oli aina sanonta, että kaikesta ei tavitse tykätä, mutta maistaa pitää.

    Reply

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Viikon kysymys

Onko jätteiden lajittelu vaivalloista

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...
Kommentoi kyselyä