0

Suomalainen kalenteri uudistui, siihen lisättiin 35 uutta nimeä ja kaksi merkkipäivää

Suomalainen kalenteri on uudistunut. Vuoden 2020 kalenterissa on yksi uusi liputuspäivä, 20. marraskuuta vietettävä Lapsen oikeuksien päivä, ja yksi uusi merkkipäivä ilman lipunkuvaa: elokuussa juhlittava Suomen luonnon päivä. Lisäksi suomalaisessa nimipäiväkalenterissa on 35 ja suomenruotsalaisessa kalenterissa 38 uutta nimeä.

Lapsen oikeuksien päivä on ollut merkittynä suomalaiseen kalenteriin marraskuun 20. päivän kohdalle vuodesta 2002. Sisäministeriö on vuodesta 2013 suositellut kansalaisille yleistä liputusta lapsen oikeuksien päivänä.  Koska liputus katsotaan nyt vakiintuneeksi, päivä saa viimein myös lipunkuvan kalenteriin.
 
Elokuun viimeiseltä lauantailta löytyy kalenterista merkintä Suomen luonnon päivästä, jota on vietetty vuodesta 2013. Kolme vuotta myöhemmin Suomen ympäristökeskus SYKE, Suomen luonnonsuojeluliitto, Metsähallitus sekä Biologian ja maantieteen opettajien liitto tekivät Helsingin yliopistolle anomuksen Suomen luonnon päivän merkitsemisestä liputuspäivänä kalenteriin.

Suomen luonnolle on liputettu sisäministeriön suosituksesta ensimmäisen kerran itsenäisyyden juhlavuonna 2017. Koska liputussuositus on verraten uusi, Suomen luonnon päivää ei voitu vielä merkitä kalenteriin vakiintuneena liputuspäivänä.

 

Uudistus on nyt ensi kerran laadittu elossa olevan väestön nimistön pohjalta, jotta mahdollisimman Suomen kansalainen voisi löytää oman etunimensä kalenterista.

 

Uusia merkkipäiviä lisättiin kalenteriin edellisen kerran vuonna 2014. Silloin huhtikuun 8. päivälle tuli romanien kansallispäivä, ilman lipunkuvaa. Vuonna 2011 kalenteriin lisättiin uutena liputuspäivänä Jean Sibeliuksen päivä, suomalaisen musiikin päivä 8.12. ja vuonna 2010 yrittäjän päivä ilman lipunkuvaa.

Nimipäiväuudistus tehtiin maaliskuussa 2018 elossa olevan väestön nimien perusteella.
– Uudistus on nyt ensi kerran laadittu elossa olevan väestön nimistön pohjalta, jotta mahdollisimman moni Suomen kansalainen voisi löytää oman etunimensä kalenterista, sanoo Yliopiston almanakkatoimiston johtaja, nimistöntutkimuksen dosentti Minna Saarelma-Paukkala Helsingin yliopistosta.
Saarelma-Paukkala vastasi tuoreimmasta uudistustyöstä yhdessä filosofian tohtori Leila Mattfolkin kanssa.

Nimipäiväkalentereita on 1990-luvulta alkaen uudistettu viiden vuoden välein. Edellisissä uudistuksissa, 2010 ja 2015, tarkasteltiin uudistusta edeltäneen 50 vuoden aikana annettuja etunimiä.  Nyt perusehtona kalenteriin pääsylle oli, että nimi esiintyi maaliskuussa 2018 ensimmäisenä etunimenä vähintään 500 suomenkielisellä Suomen kansalaisella.

Uusien nimien joukossa on monia vierasperäisiä etunimiä. Mukana on myös vanhojen kalenterinimien suomalaisia lempinimiasuja.
Uusista suomenkielisistä nimistä naistennimiä on 20, miestennimiä 15. Nimipäiväkalenterien ylläpidosta vastaa ja niiden tekijänoikeuksia hallinnoi Helsingin yliopisto.

Lähde: Yliopiston almanakkatoimisto, Helsingin yliopisto.

Nimipäiväkalenteri
Uudet naistennimet: Adele (16.12.), Aida (22.4.), Bertta (24.8.), Cecilia (22.11.), Daniela (11.12.), Elle (10.2.), Erin (7.11.), Fiona (2.3.), Iita (14.9.), Inna (29.8.), Jasmiina (9.7.), Lila (20.5.), Luna (16.10), Malla (14.3.), Meea (27.4.), Minka (11.4.), Minni (26.5.), Neela (20.4.), Selina (23.3.), Unna (2.12.).
Uudet miestennimet: Andreas (30.11.), Edvin (9.3.), Elia (9.4.), Eliel (9.4.), Felix (6.9.), Niila (6.12.), Nikolas (6.12.), Oskar (1.12.), Oula (29.7.), Petja (29.6.), Petrus (29.6.), Rene (16.7.), Teo (9.11.), Venni (17.8.), Viktor (22.3.).

Vietätkö nimipäiviä?

  • En (65%, 22 ääntä)
  • Kyllä (35%, 12 ääntä)

Äänestäjiä yhteensä: 34

Loading ... Loading ...

3 kommenttia aiheesta “Suomalainen kalenteri uudistui, siihen lisättiin 35 uutta nimeä ja kaksi merkkipäivää

  • 3.1.2020 at 08:22
    Permalink

    Ei pidetty, kun olin lapsi, mutta sitten myöhemmin kun anoppini tuli aina nimppareille, niin aloin pitää. Isäni tosin oli aina sitä mieltä, että mitä noita nimipäiviä, vaan syntymäpäivät. Mutta edelleen käy päivillä muutama henkilö, ja ihan mukavahan se on. Tuskin monellakaan tulisi niin käytyäkään. Itse pyrin muistamaan myös toisia nimipäivänäkin.

    Reply
  • 8.1.2020 at 09:40
    Permalink

    Nimpparit on hyvä syy juoda kahvit ja nauttia mansikkakakkua, etenkin, jos nimipäivät osuvat kesään ja mansikka-aikaan. Naistenviikolla on monen perheenjäsenen nimipäivät, ja silloin saa runsaasti kakkua syödäkseen. Ylipäätään on hyvä juhlia aina, kun siihen on vähänkään syytä, arkeahan meillä kyllä on aivan riittävästi.

    Reply
  • 8.1.2020 at 09:50
    Permalink

    Kyllä ja en. Lapsena minusta oli ihanaa, kun lähipiiri muisti nimipäivääni kortilla ja pikku lahjallakin. Siksi pyrin huomioimaan oman jälkikasvuni nimipäivän edes jotenkin. Aikuisten muistaminen jää satunnaiseen onnittelukorttiin, jonka usein muistan postittaa vasta jälkijunassa. Omaa nimipäivääni ei enää nykyään muista juuri kukaan, ehkä kaikkein vähiten minä itse.

    Reply

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Viikon kysymys

Oletko saanut taksin aina sitä tarvitessasi?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...
Kommentoi kyselyä