Toipumisia 2/3: Vasta penisilliini auttoi aivokuppaan

Rauhan päärakennus kuvattuna 1920-1940 välisenä aikana. Kuva Etelä-Karjalan museo

Infektiotauti nimeltä kuppa oli vielä 1940-luvulla merkittävä syy päätyä psykiatriseen hoitolaitokseen. Viipurin läänin piirimielisairaalassa Rauhassa kuppa oli toiseksi yleisin diagnoosi skitsofrenian jälkeen. Suomeen kuppa saapui tiettävästi 1500-luvun alussa. Kului 400 vuotta, ennen kuin taudille löydettiin syy, spirokeettabakteeri. Ennen tätä yksi jos toinen vaiva oli todettu kupaksi veikkaamalla. Lääkkeeksi oli suositeltu muun muassa elohopeaviinaa. Uusien verikokeiden avulla kävi ilmi, että monilla mielisairaiksi diagnosoiduilla oli itse asiassa kuppa. Syntyi käsite neurosyfilis, aivokuppa, joka aiheutti ”halvaavaa tylsistymistä”. Tautia hoidettiin aluksi elohopealla ja arsenikilla. Sitten huomattiin, että korkea kuume näyttää tehoavan neurosyfilikseen. 1910-luvulla kehitettiin malariahoito.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa digi ja pääset lukemaan kaikki Paikallislehti Joutsenon sisällöt.

Tilaa 1 kk 1 € Tilaa 3 kk 4 €/kk Olen jo tilaaja