0

Sinileväriskin arviointi on uimarin omilla harteilla

Sinilevän havainnoinnista ja siihen liittyvästä riskinarvioinnista vastuun kantaa jokainen uimari itse.
Edes yleisiä uimarantoja valvova kunnan terveydensuojeluviranomainen ei käy joka päivä rannoilla arvioimassa sinilevän esiintymistä eikä tiedota sinilevätilanteesta päivittäin.
Lappeenrannan ja Imatran seudun ympäristötoimet ovat yhdessä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) kanssa työstäneet tietopaketin sinilevän tunnistamisesta ja haittavaikutuksista.

Järviwiki antaa osviittaa

Vesialueilla sinilevien havainnointi perustuu asukkaiden havaintoihin ja ilmoituksiin sekä viranomaisten toteuttaman näytteenoton ja seurannan yhteydessä tehtyihin havaintoihin.
Osviittaa sinilevätilanteesta antaa valtakunnallinen Järviwiki-palvelu. Sinne päivittyvät niin viranomaisten kuin kansalaistenkin tekemät havainnot.
Sinilevätilanne kuitenkin muuttuu sään mukana herkästi.
– Uimareiden kannattaakin aina arvioida itse silmämääräisesti uimaveden tila ennen veteen pulahtamista, evästävät terveystarkastaja Maija Ripatti ja ympäristöinsinööri Katariina Hallikainen Lappeenrannan ja Imatran seudun ympäristötoimien yhteistiedotteessa.

Onko sinilevä haitannut uimistasi?

  • Ei (83%, 25 ääntä)
  • Kyllä (17%, 5 ääntä)

Äänestäjiä yhteensä: 30

Loading ... Loading ...

Sinilevän voi tunnistaa juomalasi- tai keppitestillä.
Juomalasitestissä veden annetaan seisoa lasissa noin tunnin ajan, jonka aikana sinilevä nousee pinnalle. Testi ei ole aukoton, sillä aina sinilevä ei nouse pinnalle, vaan näkyy vedessä vihreinä hippuina.
Keppitestissä levämassaa yritetään nostaa kepillä ilmaan. Jos levämassa hajoaa veteen pieniksi vihreiksi hiukkasiksi, on levä sinilevää.
Omat levähavainnot voi kirjata Havaintolähetti-palveluun, jonka kautta havainnot julkaistaan Järviwikin leväseurannassa.
Yleisten uimarantojen sinilevähavainnoista kannattaa aina ilmoittaa myös terveydensuojeluviranomaiselle.

Osa sinilevistä tuottaa hermo- ja maksamyrkkyjä.

Ulkonäön perusteella ei voi arvioida, onko kyseessä myrkkyjä tuottava sinilevälaji vai ei. Tilastollinen riski on luokkaa 50–50: noin puolet sinilevien massaesiintymistä on todettu myrkyllisiksi.
– Lajien myrkyllisyys vaihtelee, ja myrkyllisyys pystytään toteamaan varmasti vain laboratoriokokeissa. Osa sinilevistä tuottaa hermo- ja maksamyrkkyjä, kertoo projektikoordinaattori Raija Aura Lappeenrannan seudun ympäristötoimesta.
Myrkkyjen lisäksi sinilevä voi tuottaa muun muassa ihoa ärsyttäviä yhdisteitä.

Oireet vaihtelevat

Herkkyys sinilevien aiheuttamille oireille vaihtelee ihmisillä.
Oireet ilmenevät yleensä muutaman tunnin sisällä sinilevälle altistumisesta.
Sinilevä voi aiheuttaa iho-oireita, vatsaoireita kuten pahoinvointia, mahakipua, ripulia ja oksentelua tai flunssan kaltaisia oireita eli nuhaa, päänsärkyä, silmien ärsytystä ja kuumetta.
Jos on oireita tai epäilee uineensa sinileväisessä vedessä, kannattaa peseytyä huolellisesti runsaalla puhtaalla vedellä ja saippualla.

Toisinaan vaativat hoitoa

Yleensä oireet menevät ohi ilman hoitoa. Tarvittaessa voi ottaa kuume- ja kipulääkettä.
Jos oireena on runsasta oksentelua ja ripulointia, syntyy vaara nestehukasta. Silloin on syytä hakeutua hoitoon soittamalla Eksoten päivystysavun numeroon 116 117.
Hoitoa vaativat myös hankalat hengitystieoireet sekä ihon turvotusoireet yhdistettynä runsaaseen punoitukseen.
Neuvoa voi kysyä myös HUS Myrkytystietokeskuksesta 0800 147 111.

TIINA MANSIKKA

 

KIELLOT
Jos vedessä on sinilevää, älä käytä sitä...
Uimiseen. Älä myöskään päästä lapsia tai lemmikkieläimiä rantaveteen leikkimään.
Juomavetenä ihmisille eikä eläimille edes keitettynä.
Löylyvetenä, mieluusti ei myöskään
Pesuvetenä, tiskivetenä eikä kasteluvetenä syötäväksi tarkoitetuille kasveille.
SINILEVÄT
Kukinta kuin maalia tai puuroa
Sinilevä on mikroskooppisen pieni, yksisoluinen levä, joka muodostaa erimuotoisia yhdyskuntia.
Yhdyskunta voi näkyä vedessä lajista riippuen pieninä hiutaleina (suvut Anabaena ja Microcystis sisävesissä, Nodularia murtovesissä) tai teräväkärkisinä tikkuina (Aphanizomenon sekä sisä- että murtovesissä).
Runsastuessaan se muodostaa nauhoja ja levälauttoja ja värjää vettä tehden sen joskus lateksimaalin näköiseksi.
Sinilevän silmin havaittavaa massaesiintymää kutsutaan kukinnaksi.
– Massa on irtonaista puuroa, joka voi olla väriltään ruskeaa tai vihreää, vanhetessaan ja kuivuessaan turkoosia tai lähes valkoista. Sinilevämassa haisee tunkkaisen maamaiselta ja homeiselta, kuvailee projektikoordinaattori Raija Aura Lappeenrannan seudun ympäristötoimesta.
Sinileväesiintymiä alkaa ilmaantua vesien lämmetessä. Esiintymien runsaus ja laajuus vaihtelee vuosittain sääoloista ja ravinteista riippuen.

3 kommenttia aiheesta “Sinileväriskin arviointi on uimarin omilla harteilla

  • 10.7.2020 at 18:38
    Permalink

    Kerran uitu meressä ja järvessä tänä kesänä Lounais-Suomessa . Ei haitannut, järvessä ei näkynyt levää, meressä taisi aivan rannassa olla, mutta kun lähti laiturilta , niin ei haitannut. Kävi myös tuuli, joka varmaan sekoitti sitä.

  • 13.7.2020 at 11:29
    Permalink

    Ei ole Saimaassa ainakaan sinilevä pulikointia haitannut, helteet kun päättyivät niin tilanne rauhoittui. Männyn siitepölyä kyllä oli muutama viikko sitten sangen runsaasti mutta sehän ei uimiseen vaikuta.

  • 14.7.2020 at 16:59
    Permalink

    Omalla mökkijärvellä ei ihme kyllä ole vielä koskaan sinilevää näkynyt, vaikka onkin rehevöitynyt silmissä sitten lapsuusvuosien.

Comments are closed.

Viikon kysymys

Oletko valmis noudattamaan kasvomaskien käyttösuositusta, jos sellainen annetaan?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...
Kommentoi kyselyä