Kolumni: Luottamus on suomalaista pääomaa

Suomalaiset tunnetaan maailmalla harvinaisen luotettavana kansana. Maana, missä testimielessä kadulle jätetty lompakko palautetaan poliisiasemalle varmemmin kuin missään muussa maassa. Meitä

Kuva: Ari Nakari

Kirsimarja Blomqvist

Suomalaiset tunnetaan maailmalla harvinaisen luotettavana kansana. Maana, missä testimielessä kadulle jätetty lompakko palautetaan poliisiasemalle varmemmin kuin missään muussa maassa. Meitä pidetään vähän sinisilmäisinäkin, mutta aina luotettavina.

Meille itsellemme suomalaisen yhteiskunnan luottamus on niin arkista, että emme aina kiinnitä siihen huomiota. Toimiva hallinto, koulutusjärjestelmä, terveydenhuolto ja yhteiskunnan vakaus rakentavat luottamusta.

Suomen kärkisija maailman onnellisuustilastossakin on itse asiassa pitkälti luottamusta, sitä, että yhteiskunta toimii, eikä vastaantulijoita tarvitse pelätä. Luottamus rakentuu kerroksittain ja kohtaamisissa. Yhteiskunnan vakaa luottamusperusta mahdollistaa sujuvan yritystoiminnan ja kansalaisten luottamuksen.

Organisaation luotettavat toimintamallit puolestaan tukevat työntekijöiden välistä luottamusta. Jokainen kohtaaminen vaikkapa kaupan myyjän, sairaanhoitajan, poliisin tai kansanedustajan kanssa rakentaa mielikuvaamme sekä ihmisen että tämän edustaman organisaation luotettavuudesta. Osaaminen, hyväntahtoisuus ja rehellisyys rakentavat luottamusta.

Kameran välittämät nyökkäykset, ilmeet ja eleet kertovat siitä, että tulemme kuulluksi ja ymmärretyksi.

Suomalaisten luottamusta testataan koronapandemiassa. Luottamus viranomaisiin ja toisiimme on keskeistä koronapandemiasta selviytymisessä. Huhupuheiden levittäminen ja välinpitämättömyys muiden hyvinvoinnista kuormittavat terveydenhoitojärjestelmää ja voivat johtaa sivullisten kuolemaan.

Suomalaisen luottamuspääoman säilymiselle on tärkeää, että voimme jatkossakin luottaa muiden hyväntahtoisuuteen. Koronapandemiassa monet kohtaamiset ovat siirtyneet verkkoon ja maskien taakse. Uusi tilanne vaatii tietoista luottamuksen rakentamista.

Myös maskin takaa voi tervehtiä, ja etäkokouksissa luottamusta voi rakentaa esittäytymällä sekä osallistumalla aktiivisesti.

Etäkokouksiin saa lisää kaistaa kirjoittamalla kysymyksiä ja kiittämällä toisia hyvistä kommenteista. Kameran välittämät nyökkäykset, ilmeet ja eleet kertovat siitä, että tulemme kuulluksi ja ymmärretyksi.

Suomalainen luottamuspääoma on koronan jälkeisessä maailmassa vieläkin arvokkaampaa. Vakaa, toimiva ja turvallinen yhteiskunta on kovaa valuuttaa maailmanlaajuisesti.

Maailman murroksen myötä myös Suomessa on tehtävä työtä uudistumisen ja hyvinvoinnin eteen.

Luottamus mahdollistaa avoimen keskustelun ja sitoutumisen yhteisiin tavoitteisiin.

KIRSIMARJA BLOMQVIST

Kirjoittaja on tietojohtamisen professori LUT-yliopiston kauppakorkeakoulussa.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka