Vaalikynä: Päättäjän oltava ihmisen puolella

Marjatta Moilanen

Kaikissa elämänvaiheissa jokainen ihminen tarvitsee toista ihmistä: ystävää, juttukaveria, yhteisöllisyyttä, apua ja hoivaa. Kuitenkin vahvemman oikeus ja etu sanelevat aivan liikaa ihmissuhteitamme ja ikävä kyllä myös poliittista päätöksentekoa.

Kovalla äänellä huudetut vaatimukset saavat huomiomme. Suurimman avun ja hoivan tarpeessa ovat kuitenkin monesti he, joiden ääni ei kuulu. Päätöksentekijän suuri haaste on ymmärtää tämä.

Nyt meidän pitää kuunnella tarkasti, kuinka lapset ja nuoret kertovat peloista, yksinäisyydestään ja masennuksestaan. Heidän hätäänsä pitää kuulla.

Meidän pitää huomata ihminen, joka haluaa noudattaa tarkasti pandemian aikana annettuja rajoituksia, kärsii yksinäisyydestä ja alakuloisesta olosta, jopa masennuksesta.

Päätöksenteossa pitää muistaa ne ihmiset, esimerkiksi vanhukset, jotka asuvat erilaisissa hoivapalveluyksiköissä. He eivät useinkaan pysty itse saamaan ääntään kuuluviin.

On päättäjien velvollisuus muistaa heidät. Myös heillä on oikeus inhimilliseen ja hyvään hoitoon.

Ihmistä ei jätetä näinäkään aikoina.

Jokaisen ihmisen tehtävä on ojentaa auttava kätensä omien mahdollisuuksiensa mukaan.

Kunnallisvaaleissa valittavan uuden valtuuston tehtävä on huolehtia siitä, että mahdolliset säästötoimet eivät kohdistu avun tarpeessa oleviin. Päinvastoin, valtuuston tulee suunnata lisää resursseja ihmisten auttamiseen.

Tämä ei ole pelkkä klisee vaan aivan vakavasti otettava, oikea asia. Meidän on huolehdittava siitä, että kaikki pysyvät mukana. Ihmistä ei jätetä näinäkään aikoina.

Kirjoittaja on lappeenrantalainen kaupunginvaltuutettu ja kuntavaaliehdokas (kd.).

Kommentoi