Vaalikynä: Vanhustenhoito uusiksi – olisiko syytä palata vanhaan?

Riitta Munnukka

Onko tämän päivän vanhustenhoito tullut jo tiensä päähän? Näin voi ajatella, kun seuraa nykyistä kotihoidon ja omaishoitajien asioita. Mietitäänpä Eksoten kannalta asiaa.

Tämän päivän vanhusten ja ikäihmisten hoitoon tarvitaan hyvin monenlaista kalustoa ja mittava määrä henkilökuntaa. Ruohonjuuritarkastelua. Tarvitaan monta, monta Eksoten autoa, joilla päääsee hoidettavan luo, ja hoitajat omaa autoa.

On myös monenlaista apuvälinettä vanhuksen kotona, kuten rollaattori, suihkutuoli, portatiivi ja voi olla myös nosturi, että saadaan liikkumaton vanhus nostettua sängystä, kallis sairaalasänky liikkuvine patjoineen estämään makuuhaavoja ja paljon paljon muuta.

Hoitajien aika kuluu maaseutumaisessa kaupungissa matkoihin ja logistiikkasuunitelmat on tehtävä tarkkaan, muun muassa diabetes- ja kohtauslääkkeet on annettava säännöllisin väliajoin, myös aamu- ja välipalat säännöllisesti.

Talviolosuhteet aiheuttavat omat hankaluutensa kulkemiseen. Mietittävää siis, kuinka paljon autoja ja paljon paljon muuta vaikkapa henkilökuntaa tarvitaan tällaisen vanhushoidon pyörittämiseen, entä hallinto ja päätöksenteko, joka lienee vieläkin hyvin moniportaista.

Tarkastelua hoidettavan kannalta. Vanhus asuu usein yksin omakotitalossa, on yksinäinen, ei ole juttukaveria. Vanhat ihmiset hoitavat toisiaan, dementoitunut puoliso karkailee ja toinen väsyy 24/7 vahtimisen vuoksi.

Liikuntakyvytön hoidettava, asuu yksin putoaa sängystä, ambulanssi tai muu sellainen tulee nostamaan takaisin sänkyyn. Näitä esimerkkejä riittää paljonkin, tässä vain muutama.

Kysynkin, olisiko syytä palata vanhaan, uudella ajattelulla mietittynä, käytäntöön niin sanottuun vanhankotihoitooon.

Saa ja pitää olla kohtuuhintainen, ei rahastusta vanhuksilla. Siellä hoitaja on lähellä, on juttukavereita, dementikon karkailu pystytään estämään, ja jos apua tarvitsee pikaisesti, sekin onnistuu.

Voidaan myös järjestää yhteisiä tilaisuuksia, askartelua, laulua, muistipelejä, tanssia ja vaikka mitä yhdessä tekemistä, mielikuvitusta mukaan. Pienet sydäntä piristävät konjakkinapsutkaan eivät liene pahitteeksi, kun on elämän ehtoopuolella.

Toivotan kaikille ikäihmisille oikein erinomaista terveyttä. En tiedä, uskallanko tämän päivän vanhustenhoito ajatuksissani toivottaa kenellekään pitkää ikää, mutta jaksamista ja ennenkaikkea sitä hyvää terveyttä.

Kirjoittaja on joutsenolainen Lappeenrannan kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsen sekä kuntavaaliehdokas (kesk.).

Kommentoi