Vaalikynä | Ääni aluevaaleissa on tärkeä – kyse on isoista rahoista

Aluevaaleissa valitaan valtuustot, jotka päättävät alueilla valtiolta tulevan rahan kohdentamisesta alueilla. Kyse on isoista rahoista eli noin kolmanneksesta valtion budjetista.

Vaikka hyvinvointialueilla tehdään kuinka hyviä toiminnan tehostamiseen kohdistuvia toimia, ei väestön ikääntymisestä johtuvaa lisärahoitusta näillä kateta. Ensi vuoden kevään eduskuntavaaleissa sitten väännetään noista lisärahoista.

Asiat laitetaan tärkeysjärjestykseen: nyt on erityisen tärkeää käydä äänestämässä molemmissa vaaleissa ja kääntää suunta kohti suomalaisten pärjäämistä.

Isot arvovalinnat tulevat valtionrahoituksen kautta. Lisääntyvä hoivan ja hoidon tarve väestön ikääntyessä on rahoitettava valtiontalouden muutoksilla.

Rahan kylvämisen lopettaminen EU:n rahastoihin ja maahanmuuton tiukentaminen ovat näistä tärkeimpiä.

Eksotessa tehokkuutta täytyy parantaa sisäisesti. Tämä tarkoittaa esimerkiksi lääkärien ja sairaanhoitajien työn järjestelyä siten, että he tekevät juuri ammattiaan vastaavaa työtä ja byrokratian ja ITC:n vaatima aika täytyy automatisoida.

Vastaanottoajat ovat kasvaneet lääkäripulan vuoksi, kun virkoihin ei saatu uusia hakijoita.

Lääkäri voisi tehdä asiakkaan kuunnellessa epikriisin, joka muuttuu puheesta suoraan tekstiksi ilman ylimääräistä tietokoneen näpelöintiä.

Jos potilas ei ymmärrä annettua diagnoosia ja ohjeita, voisi koulutettu sairaanhoitaja antaa lisätietoa hänelle lääkärikonsultaation jälkeen.

Yleisellä tasolla sekä lääkäri- että sairaanhoitaja/lähihoitajakoulutusta tulee lisätä. LAB ammattikorkeakoulu sai juuri lisäpaikkoja. Sampon lähihoitajakoulutuksessa on aloitettu oppisopimuskoulutus, josta ensimmäiset juuri valmistuivat.

Oppisopimuskoulutuksella saadaan todennäköisesti myös motivoituneempia lähihoitajia. Soveltuvuustestit on tehtävä kaikilla tasoilla ennen koulutukseen hyväksymistä.

Sampossa on menossa koulutuksen siirtoa etäpaikkakunnille. Tässä mallissa alkuopinnot tehdään kaupungeissa, mutta työpaikkaharjoittelu ja työskentely voi olla etäämpänä, kuten Parikkalassa ja Luumäellä.

Lääkärien sijoittaminen tulee saada ”omiin käsiin”, jolloin lääkäriaikaa saadaan tasapuolisesti tarpeen mukaan jokaiselle paikkakunnalle ja kaupunginosaan. Tästä oli vastikään esimerkkinä Joutsenon terveyskeskuksen lääkärivajaus, joka tuntuu jatkuvan.

Vastaanottoajat ovat kasvaneet lääkäripulan vuoksi, kun virkoihin ei saatu uusia hakijoita.

Olen ehdottanut, että osa lääkäreistä tulee velvoittaa siirtymään näissä tapauksissa asemalta toiselle. Tietysti jonojen purkuun tulee käyttää myös keikkalääkäreitä väliaikaisesti.

Kirjoittaja on joutsenolainen aluevaaliehdokas (PS).