Vaalikynä | Kolmas sektori tarvitaan mukaan hyvinvointialueiden päätöksentekoon

Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien sopimus luo perustan kestävälle lapsi- ja perhepolitiikalle. Lapsiin ja perheisiin liittyvistä asioista tullaan jatkossa päättämään valtakunnan- ja kuntatason lisäksi erityisesti uusilla hyvinvointialueilla.

Lapsen oikeuksien sopimukseen perustuu myös kansallinen lapsistrategia sekä se tapa, jolla kunnat toteuttavat strategiaa omassa toiminnassaan. Tästä esimerkkinä Lapsiystävällinen kunta -malli Lappeenrannassa.

Lapsivaikutusten arviointi sekä lasten ja nuorten kuulluiksi tuleminen toteutettaneen jatkossa kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyönä. Työ jää kuitenkin vajaaksi, jos kolmannen sektorin toimijoita ei kuulla. Perhejärjestöiltä löytyvää ruohonjuuritason tietämystä tulisi hyödyntää entistä enemmän lasten, nuorten ja lapsiperheiden asioista päätettäessä.

Esimerkkinä tästä juuri päättyneellä joulukaudella toteutettujen, lapsiperheiden hyväksi suunnattujen hyväntekeväisyyskeräysten korkea tuotto.

Se kertoo sitä, että perheissä on suuri hätä – ja että näillä hyväntekeväisyysjärjestöillä on ensi käden tietoa tuotavaksi mukaan lapsia koskevaan päätöksentekoon.

Kun sote-uudistus kerran toteutetaan, niin toteutetaan se kunnolla.

Ilman kolmannen sektorin toimijoiden riittävää kuulemista koko uudistus jää torsoksi. Tämän uudistuksen toteuttajat valitaan aluevaaleissa.

Kirjoittaja on lappeenrantalainen aluevaaliehdokas (PS).