Purkuputken jatkamisella Arposenniemen edustalle ei saavuteta merkittävää hyötyä Kolarinlahden veden laadun parantamiseksi. Näin todetaan osana Kemira Chemicals Oy:n Joutsenon kloraattitehtaan
Purkuputken jatkamisella Arposenniemen edustalle ei saavuteta merkittävää hyötyä Kolarinlahden veden laadun parantamiseksi.
Näin todetaan osana Kemira Chemicals Oy:n Joutsenon kloraattitehtaan laajennushankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostusta tehdyssä vesistövaikutusarvioinnissa.
Kustannustehokkaampana konstina pidetään tehtaan jätevesijärjestelmän puhdistustehon kehittämistä sekä asutuksesta peräisin olevan hajakuormituksen vähentämistä.
Fosforin puhdistusteho tehtaan jätevedenpuhdistamolla on viimeisten 15 vuoden aikana laskenut ja Kolarinlahden ravinnepitoisuus lisääntynyt.
Tehtaan jätevedenpuhdistamon toiminnan tehostamiseksi on parasta aikaa tekeillä toimenpiteitä, joiden oletetaan ajastaan nostavan puhdistustehoa.
Kemiran Joutsenon tehtaan aiheuttamaa ravinnekuormitusta pidetään silti suhteellisen pienenä, kun sitä verrataan muihin lahden kuormittajiin.
Vesistövaikutusarviointi pitää todennäköisenä, että lahdelle tulee ravinteita Pulpilta ja Honkalahdesta.
Syyttävällä sormella osoitetaan myös Kolarinlahden ranta-asukkaita: vesistövaikutusarvioinnin mukaan rannalla sijaitseva rivitalokiinteistö laskee puhdistamattomat jätevetensä lahden veteen.
Kyse on Kemiran edeltäjän, Finnish Chemicalsin 1970-luvulla rakennuttamasta ja sittemmin yksityisille myymästä kiinteistöstä. Sen alkuperäinen, Kemiran purkuputkeen liitetty jätevesijärjestelmä ei yhden nykyisen omistajan mukaan vastaa enää tiukentuneita puhdistusvaatimuksia. Asia ollaan jätevesiasetuksen siirtymäajan puitteissa korjaamassa.
Purkuputken kaivon ajoittaisella tulvimisella ei nähdä vaikutusta ranta-alueen kasvillisuuteen tai vesialueen rehevyyteen.
Ulosteperäisten bakteerien osalta lahden vesi täyttää arvioinnin mukaan lähes hyvän talousveden laatukriteerit.
Suolapitoisuuden nousun aiheuttajana Kemira Chemicalsin Joutsenon tehdas on ykkösepäilty: Kolarinlahden natriumpitoisuudessa tapahtui vesistövaikutusarvioinnin mukaan selvä nousu 1998, vuosi sen jälkeen kun pohjaveden suojapumppaus aloitettiin.
Natriumia tullee Kolarinlahdelle myös Pulpin ja Honkalahden sellu- ja sahateollisuudesta.
Jäähdytysveden vaikutukset eivät arvioinnin mukaan juuri näy Kolarinlahden veden lämpötilassa. Noin asteen lämpötilaero kuutisen kilometrin päässä Suur-Saimaalla sijaitseviin selkävesiin voi selittyä suljetumman ja matalamman lahden ympäristöolosuhteillakin.
YVA-selostusta koskeva yleisötilaisuus pidetään keskiviikkona 31.8. kello 17.30–19.30 Joutsenon koululla (Penttiläntie 4).
Lisää aiheesta 25.8. Joutseno-lehdessä.