Kaupunki ja Pöyhiänniemen asukkaat törmäyskurssilla

Hämmentyneitä, yllättyneitä, järkyttyneitä ja vihaisiakin. Näin kuvaa Tommi Vormisto pöyhiänniemeläisten ensi reaktioita, kun kotikatunsa Kaskirauniontien sekä Miilukujan ja Pellinniementien asukkaat

Haluaako kaupunki todella, että puistoalueet ovat läpitunkematonta pusikkoa? Tommi Vormisto (vas.) ja Harri Tiimo kysyvät ja viittaavat oikealla näkyvään luonnontilaiseen pöheikköön. Miehet seisovat Tiimon tontin alapuolisessa puistossa, joka on nurmettunut säännöllisen leikkuun myötä. Toimia hallinnan loukkauksena pitävän kaupungin mielestä puistoa ei enää tunnista kaikkien käytössä olevaksi yleiseksi alueeksi.

Tiina Mansikka

Hämmentyneitä, yllättyneitä, järkyttyneitä ja vihaisiakin. Näin kuvaa Tommi Vormisto pöyhiänniemeläisten ensi reaktioita, kun kotikatunsa Kaskirauniontien sekä Miilukujan ja Pellinniementien asukkaat saivat kaupungilta postia.

10. kesäkuuta päivätyssä kirjeessä asukkaita kehotetaan lopettamaan kaupungin omistamien alueiden luvaton käyttö, purkamaan sinne tehdyt rakenteet ja poistamaan istutukset sekä palauttamaan alueet luonnontilaan 30. syyskuuta mennessä. Muuten kaupunki tekee asiasta tutkintapyynnön poliisille, kaupungingeodeetti Riitta Puurtisen allekirjoittamassa kirjeessä uhataan.

Asia on alueen hallinnan loukkaus eli käytännössä tapa, jolla asukkaat ovat käsitelleet kaupungin omistamaa, puistoksi kaavoitettua aluetta asuintonttien ja Saimaan rannan välillä.

– Poikkeuksellisen törkeästi, luonnehtii Puurtista kesälomalla tuuraava tontti-insinööri Esko Kivistö teknisestä toimesta.

Pöyhiänniemestä on kaadettu puita, poistettu pensaskerros, tehty nurmikoita ja istutuksia sekä rakennettu kiinteitä rakennelmia kuten portaita kaupungin omistamille puistoalueille – ilman lupaa, katsoo kaupunki.

Maisema-avaukset ovat olleet niin merkittäviä, että ne olisivat vaatineet maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen maisematyöluvan. Tätä ei kaupungin mukaan ole haettu, eikä edes maanomistajan lupaa kysytty, ja kaiken kukkuraksi näkymäalueiden raivauksessa kaadetut puut on omittu itselle.

– Puuta on varastettu monta mottia. Lisäksi puiston puolelle on tehty istutuksia ja otettu alue näin omaan yksityiskäyttöön, mikä on ihan kestämätöntä, Kivistö sanoo.

Vormisto ja Tiimo eivät toimia puiden kaatamista lukuun ottamatta kiistä, mutta katsovat pitäneensä puiston siistinä alun perin Joutsenon kunnalta saamiensa ohjeiden mukaan.

– Olimme ensimmäisten joukossa, kun Pöyhiänniemeen alettiin rakentaa asuintaloja. Silloin sanottiin, että hoitakaa puistoaluetta siten, kuin se teidän silmään hyvältä näyttää.

Kivistö ihmettelee, miten yksikään virkamies voisi antaa tällaista lupaa ja kävellä samalla vuonna 1990 hyväksytyn asemakaavan määräysten ylitse.

– Tällaisia lupia olisi kyllä kiva nähdä. Kun alue on yleiseen virkistyskäyttöön kaavoitettu, sen täytyy sellaisena myös pysyä. Tekninen lautakunta on viitisen vuotta sitten päättänyt, että meidän tehtävänämme on valvoa ja puuttua luvattomaan yleisille alueille levittäytymiseen.

Ilman kaavakarttaa ulkopuolisen on hoidetulla nurmikolla vaikea hahmottaa, missä yleinen puistoalue loppuu ja yksityinen tontti alkaa. Tämä on myös perimmäinen syy siihen, miksi tontinrajojen hämärtäminen ja puiston naamioiminen pihapiirin osaksi ei pääsääntöisesti ole sallittua.

Poikkeuksen tekee tänä keväänä hyväksytty, vuoden 2017 loppuun kokeiltava toimintamalli, joka ohjeistaa, miten siistiä asuin- ja lähiympäristöjä omatoimisesti.

Asukkaat ovat olleet kaupunkiin yhteydessä ja pyytäneet neuvonpitoa, miten asiassa edetään. Esimerkiksi Vormisto on istuttanut puistoon jo täysikasvuisiksi ehtineet lehtikuusen ja vaahteroita. Pitäisikö ne nyt saadun istutusten poistokehotuksen nimissä kaataa?

– Tapauskohtaisesti pitää harkita, miten menetellään, Kivistö toteaa. Hänen korviinsa ei ole vielä kantautunut tietoa mahdollisesta palaverista ja sen järjestämisajankohdasta.

Aiheesta lisää 30.6. Joutseno-lehdessä.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka