Lukijan kynä: Sienimetsät ovat mennyttä, ja metsät jäävät hakkuiden jäljiltä vaikeakulkuisiksi

Arposenniemen suppamaastossa metsä on jätetty paikoin kulkukelvottomaksi. Seppo Härkönen

Olen liikkunut paljon Joutsenossa, mutta ei löydy enää vanhaa metsää. Arposenniemi on viimeisen kolmen vuoden aikana tehokkaasti hakaten kaluttu. Menneet ovat sieni- ja marjamaat.

Hyviä sienimetsiä on ollut Röyskön, Vesikkolan ja Lipiälän suunnalla. Muun muassa runsaasti herkkutatteja ja suppilovahveroita. Ei enää.

Maan- ja metsänomistajilla on toki oikeus tehdä metsilleen kuten parhaaksi näkevät ja laki sallii.

Mutta tietyt säännöt ja tavat lienevät olemassa. Metsien virkistyskäyttö jokamiehenoikeuksineen on maamme ainutlaatuisuuden ja asukkaiden onnellisuuden kulmakivi.

Hakkuissa olen havainnut kaksi ääripäätä.

Kotini lähellä Arposenniemellä tehtiin harvennushakkuu. Kaupallisesti kiinnostava korjattiin ja vietiin pois.

Menneet ovat sieni- ja marjamaat.

Mutta oksat ja latvukset, noin ranteenvahvuiset ja viisi metriä pitkät, jätettiin maastoon. Harju on kulkukelvotonta. Miksi näin tehtiin?

Kesällä veneilin ja rantauduin muun muassa Äyrätsalon Selkänenässä.

Siellä oli tehty laaja avohakkuu. Maasto on mäntyharjua.

Kannot olivat korkeintaan viiden senttimetrin korkuiset. Kaikki hakkuujäte oli kuljetettu pois. Paikoin oli jätetty petäjäsikermiä.

Siellä oli nautinto kulkea, ja silmä lepäsi. Se oli kuin puistoa, vaikkei enää luonnonmetsä ollutkaan.

Seppo Härkönen

Karsturanta

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka