Vaalikynä: Nuorten mielenterveyspalveluihin tarvitaan nopeita lisäpanostuksia

Koronapandemia ja -rajoitukset ovat vaikuttaneet merkittävällä tavalla heikentävästi nuorten arkeen ja hyvinvointiin, kun esimerkiksi sosiaaliset kontaktit ja harrastusmahdollisuudet ovat vähentyneet.

Nuorten yhteydenotot eri kriisikanaviin puhelimen ja netin välityksellä kasvoivat tuntuvasti viime vuonna, mikä kertoo lisääntyneestä pahoinvoinnista korona-aikana. Nuoret eivät kuitenkaan usein pääse hoitoon, vaikka tarvetta mielenterveyspalveluille selvästi olisi.

Ongelma ei ole uusi, mutta se on vain korostunut koronapandemian aikana. Toimivilla mielenterveyspalveluilla onkin nyt suurempi tarve kuin koskaan.

Nuorten mielenterveyspalveluissa haaste on ennen kaikkea siinä, että matalan kynnyksen hoitoa ei ole perusterveydenhuollossa tarjolla, sillä resursseja nuorten auttamiseen ei ole riittävästi.

Erityissairaanhoitoon on mahdollista päästä, mutta se vaatii usein nuorilta ja heidän perheiltään kohtuuttomasti toimenpiteitä, ja silti palvelujen saatavuus on heikkoa ja odotusajat pitkiä.

Pahimmillaan tilanne voi johtaa siihen, että mielenterveysongelmista kärsivää nuorta pallotellaan paikasta toiseen, ilman että hän saa minkäänlaista pidempiaikaista apua. Tällaisessa tilanteessa loppuvat helposti voimat sekä nuorelta itseltään että hänen lähipiiriltään.

Nuoret eivät kuitenkaan usein pääse hoitoon, vaikka tarvetta mielenterveyspalveluille selvästi olisi.

Paitsi että mielenterveyspalvelujen parantaminen on nuortemme ja tulevaisuutemme kannalta oikein, se maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin.

Tutkimusten mukaan lisäsijoitukset masennuksen ja ahdistuksen hoitoon tuottavat 15 vuoden kuluessa jopa 3,3–5,7 -kertaisen hyödyn.

Oikea-aikainen matalan kynnyksen hoito ehkäisee niin itsemurhia, varhaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle joutumista kuin mielenterveysperusteisia sairauspoissaolojaksojakin.

Hallituksen viime aikoina tekemät lisäpanostukset nuorten mielenterveyteen ovat hyviä, mutta jatkossa tarvitaan pysyvämpiä parannuksia palveluiden saatavuuteen, jotta nuorten hyvinvointia voidaan edistää.

On meidän kaikkien tehtävä pitää nuoristamme huolta, jottei kukaan jäisi ongelmiensa kanssa yksin.

Suna Kymäläinen

Kirjoittaja on lappeenrantalainen kansanedustaja ja kuntavaaliehdokas (sd.).

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka