Rypsipellolla pörisee kymmenien tuhansien kesätyöläisten joukko

Kukkia ja mehiläisiä. Pörinä paljastaa, että Parjalassa keltaisenaan kukkiva rypsipelto kuhisee mehiläisiä. Tiina Mansikka

Tiina Mansikka

Parjalassa kukkivan rypsipellon voi kokea kaikilla aisteilla. Jätetään tunnustelu sikseen ja ihaillaan keltaisena tuoksuvaa kukkamerta. Silmän on vaikea tavoittaa seasta mehiläisiä, mutta korva kertoo, että siellä niitä on.

– Noin 40 000 mehiläistä per pesä, kertoo Sarianna Kuorttinen pesät omistavasta Kuorttisen hunajasta.

Peltoon rajautuvan metsän laidassa seisoo seitsemän mehiläispesää. Niiden asukkaat muuttivat Parjalaan Lemiltä tänä keväänä.

Partalassa asuvat Kuorttiset ja muun muassa Parjalassa maata viljelevä Pasi Parvinen tekevät kuntaliitosta edeltävän kuntarajan ylittävää yhteistyötä.

Parvinen tarjoaa mehiläistarhaajan ammattitutkintoa suorittavien Sarianna ja Pentti Kuorttisen pesille ”tontin” mailtaan, ja tarhamehiläiset pölyttävät samalla Parvisen syksyllä kylvämän rypsin, kun käyvät keräämässä sen kukista mettä.

Sarianna Kuorttinen Parjalassa Parvisen pellon pientareella. Sarianna Kuorttinen

Mehiläistarhauksen viime vuonna puolisonsa kanssa aloittaneella Sarianna Kuorttisella ei ole vielä kokemusta, minkä makuista hunajaa puhtaasti rypsin medestä syntyy.

– Odotettavissa on hyvää hunajaa. Rypsi on siinä mielessä hyvä kasvi, että se kukkii paljon ja antaa mettä hyvin.

Arvoitus on, antaako öljykasvin mesi hunajalle jotain erityistä ominaisuutta esimerkiksi kosmetiikkatuotteiden raaka-aineena.

Kun rypsi on kukkinut, tarhamehiläiset siirtyvät hakemaan mettä toisista kukkivista kukista.

– Ne lentävät noin kolmen kilometrin säteellä, Kuorttinen kertoo.

Medenhaussa ahkeroivat työläiset, joita kuningatar munii läpi kesän lisää. Pesän väki siis uudistuu kesän mittaan. Talveksi muninta hiljenee, ja pesän asukasluku saattaa pudota jopa puoleen.

– Kesäaikaan työtä tekevät mehiläiset elävät joitakin viikkoja. Talvimehiläisten elinkaari on pidempi, jopa kuukausia.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka