Saimaalla voi seilata ja soutaa Geoparkiin: Satamoon on veneettömän vielä vaikea päästä mutta Muukonsaareen voi soutaa vuokraveneellä – ainakin teoriassa

Satamosaareen voi rantautua myös purjeveneellä. Kai Skyttä

Tiina Mansikka

Satamosaareen seilaava astuu tänä suvena ensi kertaa maihin Saimaa Unesco Global Geoparkissa.

Muukonsaari on Satamon ohella toinen Joutsenossa sijaitseva geologisilta arvoiltaan tunnustettu geokohde, jolla on Unescon tänä keväänä myöntämä Geopark-status.

Miten kuuluminen kansainväliseen Unescon Global Geopark -verkostoon sitten näkyy edelliskesistä poiketen Joutsenon geokohdesaarissa, jotka ovat myös Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön retkikohteita? Kenties pikkuhiljaa kasvavana turistivirtana.

– Olemme laittaneet enemmän paukkuja markkinointiin ja näkyvyyteen. Olemme panostaneet rohkeasti nuorille aikuisille suunnattuun some-markkinointiin, ja seuraajamäärät ovat kasvaneet merkittävästi, Saimaa Geoparkin toiminnanjohtaja Heli Rautanen kertoo.

Saimaan ympäristökunnissa seuraajamäärien konkretisoituminen kasvaviksi matkailijamääriksi olisi toivottu ilmiö. Mutta kestääkö esimerkiksi virkistysaluesäätiön retkikohteiden nykyinen retkeilyinfrastuktuuri kävijämäärien kasvun, sen näyttää aika.

– Paljon on kiinni kävijöiden ajallisesta jakautumisesta, säätiön toimitusjohtaja Hanna Ollikainen sanoo.

Satamokin on sellainen paratiisi.

Hanna Ollikainen

Esimerkiksi Satamossa kesäviikonloput ja juhannus tekevät kävijämääriin piikin, vaikka tarkkoja lukemia ei olekaan saatavilla.

– Myös ihmisten käyttäytyminen on ratkaisevaa. Voimme vain toivoa, että jokainen retkeilijä omalta osaltaan pitää huolen siitä, ettei rakenteita rikota ja että paikat siistitään omilta jäljiltä.

Saarikohteisiin pääsy asettaa omat haasteensa.

Satamo on Saimaan suosituimpia retkisatamia, mutta veneettömän on hankalaa päästä sinne.

– Virkistysaluesäätiössä ajattelemme, että kohteet ovat avoimia kaikille, ja Satamokin on sellainen paratiisi, jonne olisi hienoa päästä edes aika ajoin venetaksilla tai vesibussilla.

Risteily-yrittäjiltä on Ollikaisen mukaan saatu viestiä, että laiturijärjestelyjä pitäisi miettiä uudelleen niin, että saaressa olisi helpompaa pistäytyä.

Muukonsaaren retkikeskus sijaitsee saaren pohjoisosassa. Mirja Rantala

Muukonsaaren retkikeskus sijaitsee saaren pohjoisosassa vajaan kolmen kilometrin vesimatkan päässä Likosenlahden venesatamasta. Satamaan on hankittu kaksi vuokrattavaa soutuvenettä, mutta niiden vuokrauksen käytännön järjestelyt ovat vielä avoinna.

– Pitkän tähtäimen tavoite on saada ylitys Muukonsalmen poikki ja polku saaren läpi.

Ollikainen toivottaa alkeellisesta leirielämästä kiinnostuneet turistit tervetulleiksi Muukonsaareen, jonka mökit ovat vielä vajaakäytöllä.

– Luonnoltaanhan paikka on aivan mahtava.

Eräänlainen YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön lyömä laatuleima on myös Konnunsuo–kirkonkylä-viljelysmaisemalla sekä Kuurmanpohjan Saarenojan kivikautisella asutusalueella.

Ne ovat Saimaa Geoparkin luonto- ja kulttuurikohteina malliesimerkkejä Joutsenon arkeologisista ja kulttuurihistoriallisista arvoista.

Kohteet

Saimaa Geopark Joutsenossa

Muukonsaari: Saaren 1,9 miljardia vuotta vanhat kallioselänteet ja niiden painanteisiin muodostuneet hienoainespitoiset maat paljastuivat veden alta Baltian jääjärven pinnan äkillisesti laskiessa noin 11 600 vuotta sitten. Muukonsaaressa on säilynyt ravinteikas kasvualusta vaateliaalle lehtokasvillisuudelle kuten lehmuksille ja pähkinäpensaille.

Satamosaari: Satamo on tunnettu erityisesti suojaisasta laguunistaan, joka on syntynyt hiekkaan hautautuneen jäälohkareen sulamisen myötä, eli se on suuri, yhdeltä sivulta avoin suppa. Saari itsessään on jäätikköjoen kerrostama hiekka- ja soramuodostuma, jossa on suppia ja erilaisia rantakerrostumia.

Konnunsuo–kirkonkylä-viljelysmaisema: Viljelysmaat on raivattu mannerjäätikön reunaan kerrostuneen Ensimmäisen Salpausselän eteläpuolisille suoalueille ja muinaisen Itämeren pohjalle kerrostuneille hieta- ja savimaille. Maisema-aluetta halkoo katkonainen harjuselänne, jonka mannerjäätikön pohjalla virrannut jäätikköjoki kerrosti luoteesta kaakkoon.

Kuurmanpohja–Saarenoja: Alueella on suuria korkeuseroja ja kallioperän ruhjevyöhykkeisiin muodostuneita laaksoja, jotka olivat 11 000 vuotta sitten muinaisen Itämeren eli Yoldiameren kapeita lahtia. Noin 10 800 vuotta sitten valtameriyhteys katkesi maankohoamisen seurauksena, ja alkoi makeavetinen Ancylusjärvi-vaihe. Ensimmäiset mesoliittisen ajan asukkaat elivät Kuurmanpohjan–Saarenojan alueella vanhemmalla kivikaudella noin 10 000–11 000 vuotta sitten.

Lähde ja lisätietoa: www.saimaageopark.fi

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka