Karjala-talon Jääski-kirjat tulevat selailtaviksi Joutsenon kirjastoon – Jääski-seura tallentaa ja kerää tietoa pääosin rajan taakse jääneestä pitäjästä

Arkistokuvassa Jääski-seuran varapuheenjohtaja Johanna Ikävalko, rahastonhoitaja Erja Kaartinen ja hallituksen jäsen Tapio Suojapelto ovat tuulettamassa Jääski-kirjoja Imatralla viime vuoden lokakuussa. Tiina Mansikka

Sari Pullinen

Jääski-seura järjestää Joutsenon kirjastossa Jääski-kirjojen tuuletuksen 3.–28. tammikuuta. Kirjastossa on esillä kymmeniä Jääskeen liittyviä kirjoja, lehtiä ja julkaisuja, joista useimmat ovat yksittäiskappaleita Jääski-seuran arkistosta.

Kirjoja säilytetään normaalisti Karjala-talolla Helsingissä, mutta nyt ne tuodaan yleisön katsottaviksi ja selailtaviksi.

Kirjat Jääsken kylistä ja suvuista on myyty julkaisuaikanaan loppuun. Kun omat juuret alkavat kiinnostaa ja tutkitaan sukua, kaivataan tietoa suvun asuinpaikoista. Siihen pitäjä- ja kyläkirjat ovat varsinaisia aarteita ja usein ainoita tietolähteitä. Niistä löytyy karttoja ja tarinoita kylien asukkaista.

Kirjoja ovat vuosikymmenien aikana julkaisseet Jääsken kylä- ja koulupiiritoimikunnat, Jääski-seura, Jääski-säätiö sekä monet yksityishenkilöt. Joukossa on esimerkiksi runokokoelmia ja murrekirjoja.

Kirjat ovat yksittäiskappaleita, joita ei lainata, mutta niistä voi ottaa kuvia.

Jääski-seura on ollut aktiivinen tietojen kerääjä ja tallentaja. Imatran kirjaston kokoamassa luettelossa oli 120 Jääskeen tai jääskeläisyyteen liittyvää kirjaa.

Jääski-seura on vuodesta 1985 julkaissut muutaman vuoden välein Jääskeläinen-lehteä. Vanhat numerot on digitoitu verkkolehdiksi. Yhdistyksellä on Imatran kaupunginmuseossa oma valokuvakokoelma, jossa on yli 6 000 valokuvaa.

Tuorein Jääski-seuran julkaisu on elokuussa julkaistu Martti Monnon ja Jääski-seuran puheenjohtajan Kirsi Juuran toimittama Jatkosodan kesä 1941 Jääskessä -julkaisu.

Se sisältää sotahistoriaa harrastavan imatralaisen Monnon kokoamaa tietoa sotatapahtumista jatkosodan ensimmäiseltä kesältä.

Tuolloin Vuoksenlaaksossa käytiin ankarat Enson ja Jääsken takaisinvaltaustaistelut, jotka huipentuivat venäläisten vetäytymiseen 21. elokuuta. Mukana taisteluissa oli paljon vuoksenlaaksolaisia miehiä muun muassa Ruokolahdelta ja Imatralta.

Jääski oli pitäjä, joka jäi luovutetun Karjalan alueelle jatkosodan alueluovutusten jälkeen pääosin silloisen Neuvostoliiton eli nykyisen Venäjän puolelle.

Osa Jääsken kylistä jäi tuolloin osaksi Joutsenoa ja Imatraa. Luovutetun Karjalan kaikkien 60 pitäjän, kauppalan ja kaupungin asukkaille osoitettiin nyky-Suomen puolella tietyt sijoituspaikkakunnat.

Jääsken asukkaiden sijoituskunnat olivat nykyisen Kouvolan alueella. Jääsken 24 000 asukkaasta osa jäi Etelä-Karjalaan, osa Satakuntaan ja muualle Suomeen.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka