Karsturannan kylähistorian kirjoittaminen on käynnistynyt Etelä-Karjalan kulttuurirahaston myönnettyä hankkeelle avustuksen.
Karsturannan kyläyhdistys on valmistellut hanketta muutaman vuoden ja kerännyt joukon eri alojen asiantuntijoita tutkimaan ja kirjoittamaan historiaa.
Kyläyhdistys kerää nyt Karsturantaan liittyviä muistikuvia ja tarinoita ja toivoo niitä osoitteeseen tarinat@karsturanta.fi.
Pieniä kirjoituksia toivotaan erityisesti heiltä, joiden lapsuus liittyy Karsturantaan tai joilla muutoin on kosketuskohtia kylään.
Kylän historia on pitkälti sukujen, talojen, tavallisten ihmisten ja arjen historiaa. Näitä tietoja ei löydy julkisista arkistoista. Siksi valokuva-albumit ja kotiarkistot ovat tärkeitä tietolähteitä.
Tarinat täydentävät kyläläisiltä ja huvila-asukkailta kerättävää muistitietoa.
Aineiston pohjalta kirjoitetaan artikkeli, joka kuvaa arkea ja juhlaa 1900-luvulla.
Erityispiirteenä Karsturannassa on vanha huvila-asutus.
Kiinnostavana pidetään erityisesti kyläläisten yhteistoimintaa niin työssä, vapaa-ajalla kuin aatteellisessa toiminnassakin.
Karsturantaan perustettiin muun muassa kirjastoseura vuonna 1914.
Erityispiirteenä Karsturannassa on vanha huvila-asutus.
Myös sen historiaa ja merkitystä pyritään avaamaan, ja siinäkin sukutarinat ovat tärkeitä.
Tarina-aineistoa hyödynnetään historiikkiin tulevassa artikkelissa, jossa eri arkistolähteisiin tukeutuen kuvataan tilojen ja asutuksen syntymistä ja kehittymistä 1900-luvun alkuvuosikymmeniin. Sen kirjoittaa Jorma Tyrmi.
Parina keväänä toteutetut metallinetsinnät ovat tuottaneet tietoa kylän varhaishistoriasta.
Arkeologi Ville Laakso selvittää sitä sekä asutuksen syntymistä.
Uutta tietoa odotetaan myös kiviröykkiöistä, joita löytyy runsaasti muun muassa Arposenniemestä
Arkeologi Timo Muhonen on lupautunut tukimaan ja kirjoittamaan niistä kaskiviljelyyn liittyvän uskomusmaailman kautta.
Aikanaan Joutsenon historian kirjoittanut Jari Ropponen on asiantuntijana ja kirjoittaa ruotsinvallan aikaisen sotaväkilaitoksen vaikutuksesta.
Ismo Talka selvittää, miten Karsturanta liittyy Saimaan höyrylaivahistoriaan.
Kylällä on toiminut oma höyrylaivaosuuskunta, ja laivaliikenne on ollut vilkasta.
Historiahankkeen suunnittelusta ovat vastanneet Kari Kangaspunta, Jorma Tyrmi ja Paula Kärki.
Suunnittelussa on pidetty tärkeänä, että myös kyläläiset ovat aktiivisesti mukana hankkeen toteutuksessa.