Joutsenolainen maanviljelijä ja väitöskirjatutkija Juuso Joona sekä yliopistonlehtori Sanna Talvia Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselta on valittu Vuoden ruokakasvattajiksi.
Ruokatieto Yhdistys ry jakaa vuosittain Vuoden ruokakasvattaja -tunnustuksen henkilölle, yhteisölle, yhdistykselle tai yritykselle, joka toimii vastuullisesti, yhteistyökykyisesti ja intohimoisesti ruokakasvatuksen parissa.
Valintakriteereissä painotetaan eri vuosina vaihtuvia ajankohtaisia teemoja. Tänä vuonna keskeistä oli ehdokkaiden ruokarauhaa ja rakentavaa ruokapuhetta edistävä toiminta.
Tuomariston mukaan molemmat palkinnonsaajat tuottavat myös tieteellistä tutkimustietoa omalta alaltaan ja viestivät siitä laajasti tiedeympäristön ulkopuolelle. He ovat nostaneet asiantuntijatietoa yhteiskunnallisen keskusteluun ja toimenpiteiden pohjaksi. He ovat myös luoneet rakentavaa ja kuuntelevaa keskustelua erilaisia näkökulmia edustavien tahojen välille, tuomaristo perustelee valintaansa.
Ruoantuotannon vaikutukset ulottuvat hyvin laajalle ympäristöön ja sitä kautta toisten ihmisten arkeen.
Juuso Joona
Aholassa sijaitsevan Tyynelän tilan isäntä ja Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Juuso Joona on aktiivinen keskustelija, joka on ottanut kantaa esimerkiksi ruokahävikin vähentämiseen, ruoantuotannon arvostukseen ja huoltovarmuuteen. Hän on myös aktiivisesti kehittänyt uudistavaa viljelyä, jossa ruokaa tuotetaan pyrkien samalla parantamaan ympäristön tilaa.
Joona haluaa kehittää maaseutua ja turvata kestävää kotimaista ruoantuotantoa. Huolen ja syyllistämisen sijaan hän tarttuu epäkohtiin ja kannustaa osallistumaan meitä kaikkia koskevaan ruokakeskusteluun.
– Maatilalla kasvaneena ja kotitilan nykyisenä viljelijänä keskustelu ruoantuotannosta on minulle hyvin luonnollista. Julkisuudessa olen halunnut tuoda esiin tasapuolisesti vallitsevan ruokajärjestelmämme ongelmia ja samalla ratkaisuja niihin, Joona sanoo Ruokatiedon lehdistötiedotteessa.
– Ruoka on hyvin henkilökohtainen asia, mutta samalla ruoantuotannon vaikutukset ulottuvat hyvin laajalle ympäristöön ja sitä kautta toisten ihmisten arkeen. Ruoka herättää intohimoja, mikä on hyvä asia.
Joona sanoo, ettei itse koe, että häntä olisi viljelijänä syyllistetty, kun on tuotu esiin esimerkiksi maatalouden vaikutusta ilmastoon tai vesistöihin.
– Ne ovat järjestelmän ominaisuuksia, ja niitä pitäisi pystyä muuttamaan vaikuttamalla maatalouspolitiikkaan ja ruokajärjestelmän rakenteisiin.
Joona näkee, että tärkeä lähtökohta rakentavalle ruokapuheelle on tosiasioiden tunnustaminen ja keskustelun perustaminen faktoihin.
– Lisäksi ruokarauhaa voidaan edistää huomioimalla toisten ihmisten erilaiset mieltymykset ja arvot tai tuottajien olosuhteet. Asioista saa olla eri mieltä, mutta kohteliaasti. Ihmiset tulisi osallistaa ruoantuotantoon laajemmin, jotta voisi kehittyä ruokakansalaisuutta ja ruoan tajua.
Ruokatieto edistää suomalaista ruokakulttuuria viestimällä kotimaisesta ruuasta ja ruokaketjun toiminnasta sekä tekemällä tunnetuksi Hyvää Suomesta -alkuperämerkkiä suomalaisen elintarvikkeen tunnuksena.